Ylen kysely: Enemmistö haluaa valtion hidastavan kaupungistumista – jyrkimmin sitä penäävät perussuomalaisten kannattajat ja sosialidemokraatit

Kaupungistuminen

Reilusti yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi hidastaa kaupungistumista, Ylen kysely kertoo.

Kolmasosan mielestä valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen ja kaksi prosenttia katsoo, että valtion pitäisi vauhdittaa kaupungistumista.

Puoluevertailussa jyrkimmin valtion puuttumista kaupungistumiseen penäävät perussuomalaisten kannattajat ja sosialidemokraatit.

71 prosenttia perussuomalaisten ja 65 prosenttia SDP:n kannattajista vastaa, että valtion pitäisi pyrkiä hidastamaan kaupungistumista. Keskustalaisista näin vastaa 62 prosenttia.

Vain kokoomuksen kannattajista enemmistö (56 prosenttia) on sitä mieltä, että valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen.

Aluetutkija Timo Aro arvioi Ylelle, että sekä perussuomalaisilla että SDP:llä ihanneyhteiskunta on menneessä.

– Demareille hyvinvointivaltio, pohjoismainen hyvinvointimalli on kaiken tekemisen perusta, jota vasten tarkastellaan kaikkia muutoksia. Perussuomalaiset taas haluavat paluuta nostalgia-Suomeen, jonka aika on takana.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella eniten valtion hidastustoimia kaupungistumiseen tahtoo perussuomalaisia tai demareita kannattava keski-ikäinen nainen Itä- tai Pohjois-Suomesta.

Naiset suhtautuvat kaupungistumiseen selvästi vastahakoisemmin kuin miehet. Naisista 61 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia patistaisi valtion kaupungistumisen hidastustoimiin.

Ikäryhmittäin katsottuna kaupungistumista karsastavat eniten 35–49- ja 50–64-vuotiaat. Valtion puuttumista kaupungistumiseen taas vastustavat eniten 25–34-vuotiaat.

Seuduttain vertailtuna kaupungistumista hidastaisivat eniten Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaat (64 prosenttia) ja vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat (50 prosenttia). Puolet ”ruuhka-Suomenkin” asukkaista siis odottaa valtion painavan jarrua kaupungistumiselle, Yle toteaa.

Taloustutkimuksen kysely tehtiin eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vastaajien kanssa kasvotusten.

1 005 henkilöä vastasi kyselyyn syys–lokakuussa. Vastaajajoukko edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.