Tiesitkö, että Norjalla on oma saari kaukana Etelä-Afrikan alapuolella? – Miten se on mahdollista?
Jos jossain olet kaukana kaikesta, niin siellä. Tai ehkä olisi syytä käyttää tehostavaa toistoa: siellä olet todellakin kaukana, kaukana kaikesta.
Kyse on Bouvet’n saaresta Etelä-Atlantilla. Pikkuruinen saari sijaitsee Etelä-Afrikan ja Antarktiksen välissä. Hyväntoivonniemelle on matkaa 2 500 kilometriä, ja Antarktikselle (Kuningatar Maudin maalle) noin 1 700 kilometriä.
Bouvet on kirjaimellisesti keskellä tyhjyyttä, keskellä merialuetta, jonne harva eksyy. Saaresta puhutaankin usein maailman syrjäisimpänä saarena.
Bouvet on asumaton, maaperältään vulkaaninen ja lähes täysin jäätikön peittämä.
Ehkä yllättävintä Bouvet’n saaressa on kuitenkin se, että se kuuluu Norjalle.
Kyllä, luit oikein. Bouvet kuuluu vuonomaalle, joka sijaitsee Bouvetilta katsoen kaukana, kaukana, kaukana pohjoisessa. Miten ihmeessä se on mahdollista?
Bouvet’n löysi vuonna 1739 ranskalainen tutkimusmatkailija Jean-Baptiste Charles Bouvet de Lozier. Hänen mukaansa saari myös sai nimensä.
Tosin Bouvet ei ilmeisesti päässyt rantautumaan saarelle paksun jään ja sääolosuhteiden vuoksi. Hän vain näki sen etäämpää.
Bouvet merkitsi saaren koordinaatit virheellisesti ylös, joten seuraavan kerran saari löydettiin vasta 1800-luvulla. Brittiläinen hylkeenpyytäjä julisti saaren kuuluvan Britannialle vuonna 1925.
Britannian hallitus ei kuitenkaan yhtynyt tähän julistukseen virallisesti eikä sitä merkitty karttoihin Britannian alueena.
1900-luvulla myös norjalaiset kiinnostuivat alueesta. Norjalaiset valaanpyytäjät ja tutkimusmatkailijat tekivät hyvin aktiivisesti retkiään Eteläisellä jäämerellä. Norjaa myös kiinnosti saada alueelta itselleen maa-alueita.
Norjalainen tutkimusalus Norvegian rantautui Bouvet´n saarelle joulukuussa 1927. Aluksen kapteeni Harald Horntvendt julisti saaren kuuluvan Norjalle.
Myös Norjan suurkäräjät julisti saaren kuuluvan Norjalle. Nyt Britanniakin heräsi. Saarihan oli julistettu aiemmin kuuluvan sille.
Syntyi diplomaattinen soppa, joka päättyi lopulta sopimukseen siitä, että Britannia tunnustaa Norjan oikeudet Bouvet´n saareen ja vastapainoksi Norja luopuu muista vaatimuksistaan, joita se oli aiemmin esittänyt brittien hallitsemilla alueilla.
Näin Bouvet´sta tuli osa Norjaa. Päätös sai ajan myötä myös kansainvälisen hyväksynnän.
Vuonna 1971 Norja julisti Bouvet´n luonnonsuojelualueeksi. Vaikeakulkuiselle ja sääolosuhteiltaan hyvin karulle saarelle on vuosien aikana pystytetty myös joitain sääntutkimusasemia.
Huvittava yksityiskohta asumattoman Bouvet´n saaren kohdalla on se, että sillä on oma internetin maatunnus, joka kirjoitetaan muotoon .bv.
Norja ei kuitenkaan ole avannut verkkotunnusta yleiseen rekisteröintiin.
Norja on julistanut 1930-luvulla myös Etelämantereella sijaitsevan Kuningatar Maudin maan sekä Etelämantereen lähellä sijaitsevan Pietari I:n saaren kuuluvan itselleen.
Näiden alueiden kuulumista Norjalle ei kuitenkaan ole tunnustettu kansainvälisesti, joten ne eivät ole samaan tapaan osa Norjaa kuten Bouvet´n saari.
Kuningatar Maudin maata sekä Pietari I:n saarta sitoo myös vuonna 1961 solmittu Etelämantereen sopimus, joka jäädytti kaikki olemassa olevat aluevaatimukset Etelämantereen alueella.
Maailman syrjäisimpänä asuttuna saarena pidetään Britannialle kuuluvaa Tristan da Cunhaa. Se sijaitsee keskellä Etelä-Atlanttia suunnilleen Etelä-Amerikan ja Afrikan mantereiden puolivälissä.
Tristan da Cunha on lähin asuttu paikka Bouvet’n saarelta katsottuna. Bouvet’n ja Tristan da Cunhan välinen etäisyys on noin 2 260 kilometriä.
Suomenmaa kertoi Tristan da Cunhasta vuonna 2024 julkaistussa artikkelissa.