Liikutko sinäkin väärin? Jo puolen tunnin muutos vähentää masennusoireita
Reipas ja rasittava liikkuminen on keski-iässä mielenterveyden kannalta tärkeämpää kuin kevyt liikkuminen, kertoo Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tuore tutkimus.
Mitä enemmän päivään sisältyi hengästyttävää liikkumista suhteessa paikallaanoloon ja kevyeen liikkumiseen, sitä vähemmän havaittiin masennus- ja ahdistusoireita.
Depression and Anxiety -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pelkkä liikkumisen lisääminen ei riitä, vaan ratkaisevaa näyttää olevan liikkumisen kuormittavuus. Paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella toi pieniä, mutta selvästi vähäisempiä hyötyjä verrattuna reippaaseen liikkumiseen. Tulokset olivat johdonmukaisia kaikilla käytetyillä oiremittareilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyden kannalta liikkumisen kuormittavuus on keskeistä, ei pelkästään liikkumisen lisääminen sinänsä. Reipas liikkuminen on intensiteetiltään sellaista, että siinä jo hengästyy hieman, Oulun yliopiston dosentti Maisa Niemelä kertoo tiedotteessa.
Tutkimus osoittaa myös, että mielenterveyden kannalta merkitystä ei ole vain yksittäisillä liikuntasuorituksilla, vaan koko vuorokauden ajankäytön kokonaisuudella. Reippaan liikkumisen lisäksi myös riittävä uni suojaa masennus- ja ahdistusoireilta.
Uni, paikallaanolo sekä kevyt, reipas ja rasittava liikkuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden osa-alueen muutos heijastuu väistämättä muihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä mielen hyvinvoinnissa tapahtuu, kun päivän ajankäyttöä muutetaan maltillisesti.
Kun 30 minuuttia paikallaanoloa korvattiin vähintään reippaalla liikkumisella, yhteys parempaan mielenterveyteen oli selvä: masennusoireet vähenivät yhdeksän prosenttia ja ahdistusoireet viisi prosenttia.
– Kyse ei ole suurista elämänmuutoksista. Jo puolen tunnin päivittäinen muutos voi olla merkityksellinen, Niemelä toteaa.
Tutkimustulokset korostivat myös unen merkitystä. Reippaan liikkumisen lisäksi riittävä uni oli yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Osallistujat raportoivat nukkuvansa keskimäärin 7,5 tuntia yössä. Jo 5–30 minuuttia lyhyemmät yöunet olivat yhteydessä oireiden hienoiseen lisääntymiseen.
Tulosten perusteella liikkumisen lisäämistä ei tulisi tehdä unen kustannuksella, vaan vuorokautta on tarkasteltava tasapainoisena kokonaisuutena.
– Riittävä määrä unta ja reippaan liikkumisen lisääminen on ihanteellinen elämäntapamuutos mielenterveyden tukemiseksi keski-iässä, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Clarence Tan.
Tutkimuksessa oli mukana lähes 4500 henkilöä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista. Heidän liikkumistaan ja paikallaanoloaan mitattiin aktiivisuusmittareilla kahden viikon ajan 46 vuoden iässä. Masennus- ja ahdistusoireita kartoitettiin kolmella laajasti käytetyllä itse täytettävällä kyselyllä.