Purra niittasi perussuomalaiset oikeistolaisen talouslinjan vetäjiksi
Perussuomalaiset tiivistivät rivinsä viikonvaihteessa Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa tutulla reseptillä. Kesän rasismikohut leimattiin median ajojahdiksi, jonka tavoitteena on hallituksen kaataminen ja vaalituloksen mitätöinti.
Median syyttäminen toimi hyvin vielä tässä kokouksessa. Perussuomalaiset kokevat, että media on kohdellut heidän ministereitään epäreilusti kaivelemalla näiden vanhoja kirjoituksia.
Tilanne muuttuu, jos Petteri Orpon (kok.) hallitus saa koottua rivinsä ja pääsee toteuttamaan ohjelmaansa. Silloin palataan politiikan normaaliarkeen, jossa oppositio ruotii kriittisesti hallituksen päätöksiä.
Ensimmäinen testi on edessä jo lähiviikkojen aikana, kun hallitus tekee ensimmäisen budjettinsa. Siinä pitäisi ryhtyä panemaan toimeen hallitusohjelman säästöpäätöksiä.
Purra loi asetelmat syksyä ja koko vaalikautta varten sunnuntain linjapuheessaan. Se kannattaa lukea huolella.
Purra ei tyytynyt valtiovarainministereiden tavalliseen retoriikkaan, jossa korostetaan säästäväisyyden tärkeyttä. Hän esitti tiukalle leikkauslinjalle ideologiset perusteet.
Perussuomalaiset kuuluvat oikeistoon, ajavat talouspolitiikassa jopa oikealta ohi kokoomuksesta.
Purran mukaan perussuomalaiset haluavat edustaa fiskaalikonservatiivista ajattelua esikuvanaan sadan vuoden takainen valtiovarainministeri, sittemmin pääministeriksi ja presidentiksi noussut Risto Ryti.
”Valtion tulee hoitaa päätehtävänsä, selvästi paremmin kuin nyt, mutta sellaisesta, joka ei ole pakollista, tulee ennemminkin pidättäytyä kuin sinne siirtää lisää veronmaksajan rahaa”, Purra linjasi.
Fiskaalikonservatismin vastakohdaksi Purra nosti sosialistisen ajattelun, jossa valtiolle otetaan koko ajan veronmaksajien rahoilla sellaisia tehtäviä, jotka kuuluisivat itse asiassa terveille ja toimintakykyisille kansalaisille.
Sosialistinen ajattelu johtaa kansalaisten holhoamiseen ja passivoitumiseen. Purran tavoitteena onkin selvästi nykyistä pienempi valtio. Siihen päästään lopettamalla veronmaksajien rahojen käyttäminen turhiin hankkeisiin.
Tällä retoriikalla rajutkin leikkaukset muuttuvat vain talouden ja samalla koko yhteiskunnan tervehdyttämiseksi.
Purran linjaus ansaitsee kiitoksen selkeydestään. Tämän jälkeen ei tarvitse enää keskustella siitä, mihin perussuomalaiset sijoittuvat poliittisella kartalla.
Perussuomalaiset kuuluvat oikeistoon, ajavat talouspolitiikassa jopa oikealta ohi kokoomuksesta.
Talouspolitiikka onkin se liima, joka yhdistää kokoomusta ja perussuomalaisia. Se on myös syy siihen, että Petteri Orpo valitsi kumppanikseen perussuomalaiset.
Purra yritti näin luoda puitteet syksyn budjettikeskustelulle. Hän ja hallitus haluavat tervehdyttää taloutta ja yhteiskuntaa vastassaan sosialistista ajattelua edustava vasemmisto-oppositio.
Yhtä Purran puheesta kuitenkin puuttui ja sen mukana aika paljon. Hän puhui kyllä työllisyyden ja työn tekemisen tärkeydestä mutta ei esittänyt keinoja, jotka nopeuttaisivat talouden kasvua ja parantaisivat sitä kautta työllisyyttä. Tämä onkin fiskaalikonservatiivisen ajattelun sokea piste.
Ongelma ilmeni jo sata vuotta sitten, kun Purran esikuva Risto Ryti toimi Suomen Pankin pääjohtajana. Ryti piti rahapolitiikan linjan kireänä vielä siinäkin vaiheessa, kun maailmanlaajuinen talouslama iski 1920-1930 -lukujen vaihteessa. Tuhannet maatilatkin joutuivat silloin vasaran alle.
Talouden suhdanteet näyttävät nytkin sumuisilta. Mitä Purra tekee, jos työttömyys kääntyy kasvuun? Pitääkö hän silloinkin kiinni fiskaalikonservatiivisesta talouslinjasta vai taipuuko hallitus etsimään keinoja talouden elvyttämiseksi – kas siinä vastapulma.