Presidentin pitää kyllä osata roolinsa maailman mahtavien keskellä, mutta muistaa myös suomalaiset juurensa
Kulunut viikko toi paljon selvyyttä presidentinvaalien ehdokastilanteeseen. Hyvä onkin. Vaaleihin ei ole enää pitkästi.
Ensimmäinen kierros järjestetään jo tulevassa tammikuussa, 28.1. Sen ennakkoäänestys alkaa vajaan viiden kuukauden kuluttua.
VOI tuntua siltä, että yhteisissä paneeleissa ja keskusteluissa ei ole helppo nähdä suuria eroja pääehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisissa näkemyksissä.
Tämä on hyväkin. Se kertoo suuresta yhteisymmärryksestä. Sille on vaikeana aikana paljon käyttöä. Mutta silloin korostuvat ehdokkaiden muut ominaisuudet: yhteiskunnallinen ja poliittinen kokemus, yhteistyökyky, diplomaattinen taito…
Presidentinvaali ei ole ”kuka tahansa” -juttu. Kaikilta niiltä, joille Suomen ulkopoliittista päätöksentekoa on uskottu, tarvitaan suurta taitoa ja ymmärrystä. Sen kertoo jo karttakin.
Presidentti on näistä päätöksentekijöistä tärkein. Yksi tapa on ajatella, selviäisikö ehdokas yhtä hyvin kuin Sauli Niinistö on selvinnyt.
Taitoa tuo erityisesti kokemus. Presidentiksi valittava tarvitsee omaa kokemusta siitä, miten eduskunta, hallitus ja Euroopan unionin elimet toimivat. Hän tarvitsee kokemusta demokraattisesta yhteistyöstä. Ja hän tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä tasavaltalainen hallintotapa merkitsee.
Olli Rehn: ”Kyse on myös kansallisen yhtenäisyyden ja henkisen lujuuden rakentamisesta, jossa jokainen kokee kuuluvansa tähän yhteiskuntaan.”
PRESIDENTIN on myös tunnettava Suomi ja suomalaiset, ”meren saarilta tunturiin”, kuten keskustan taannoisessa vaalilaulussa sanottiin. Sekin liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, presidentin tehtävään.
Presidenttiehdokas Olli Rehn antoi tämän ymmärryksen tärkeydestä oppitunnin, kun hän kirjoitti sunnuntaina viestipalvelu X:ssä näin:
”Itä-Suomen elinvoima on meille turvallisuuspoliittinen kysymys. Arvaamattoman naapurin vieressä tarvitaan vireää ja vahvistuvaa seutua.”
Itä-Suomi on kärsinyt eniten Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista. Rehnin mukaan Itä-Suomen yritystoiminta, liikenneyhteydet, opetus, kulttuuri, tutkimus ja työikäinen väestö ovat kuitenkin ”osa turvallista ja pitävää rajaa”.
Mutta kyse on myös jostakin suuremmasta.
”Kyse on myös kansallisen yhtenäisyyden ja henkisen lujuuden rakentamisesta, jossa jokainen kokee kuuluvansa tähän yhteiskuntaan”, Rehn kirjoitti.
KESKUSTALLE presidentinvaali tarjoaa uuden nousun mahdollisuuden. Keskustan ehdokas Rehn on ehdokkaiden kärkikastia. Hänen puolestaan on helppo tehdä työtä.
Mutta keskustalle presidentinvaali antaa paljon enemmänkin. Se tarjoaa tilaisuuden, missä keskusta voi tuntea taas poliittista innostusta ja poliittista myötätuulta.
Ja tarjoaapa vaali tilaisuuden aluepoliittisen ajattelun kirkastamiseenkin. Siihen Rehnin sunnuntainen viesti oikein opastaa.
Keskustalle aluepolitiikka ja esimerkiksi iskulause koko maan asuttuna pitämisestä ovat olleet aina tärkeitä. Niillä onkin myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Jos koko Suomi on vireä, koko Suomi koetaan myös puolustamisen arvoiseksi.
Niinpä nyt on paras etsiä koko Suomen presidenttiä.
Hänen pitää kyllä osata roolinsa maailman mahtavien keskellä, mutta muistaa myös suomalaiset juurensa.
