Kokoomus ajeli kaksilla rattailla aluevaalien alla, ja nyt olisi lupauksista pidettävä kiinni, tai muuten hämäys paljastuu
Puolentoista vuoden takaisten aluevaalien alla monen pienen puolueen kokoomusväki puhkui vakuutteluja siitä, kuinka ääni kokoomukselle turvaa oman kunnan terveyspalvelut.
Esimerkiksi kelpaa vaikkapa itäuusmaalainen Askola.
Askolan kokoomusväki julkaisi vaalien alla vaalilehden, jonka nimi oli ”Askolan Aluevaalisanomat”. Sitä jaettiin laajasti Itä-Uudenmaan postilaatikoihin. Siinä esiteltiin Askolan kokoomuksen vaalilupauksia.
Esimerkiksi näin:
”Joka kunnassa on oltava terveysasema ja myös keskeisten sosiaalipalveluiden on oltava edelleen saatavissa lähipalveluina.”
NYT tätä kokoomuslupausta testataan.
Tai eihän se aito kokoomuslupaus ollut, olipahan vain keskustalta kopioitu. Mutta varmaankin Askolan ja monen muunkin maaseutukunnan kokoomusväki oli vilpittömästi tätä mieltä ja oli uskovinaan vaikutusmahdollisuuksiinsa.
Vähän kyllä vaalilehdessä epäiltiin.
”On selvää, että keskittämispolitiikka nostaa päätään jo ensimmäisellä aluevaltuuston toimikaudella, koska se on nostanut päätään jo valmisteluvaiheessa. Suunnitelmat kolmen vuoden siirtymäajan jälkeisiksi sopeuttamistoimiksi pyörivät jo monien mielissä. Eivät meidän.”
Eikö ihmisten terveyden- ja sairaanhoidon pitäisi olla Orpon-Purran oikeistohallituksenkin listalla tärkeimpänä?
HYVINVOINTIALUEIDEN talouden taakkaa sysätään nyt epäoikeudenmukaisesti alueiden ratkottavaksi.
Hyvinvointialueiden rahoitus on otettu kunnilta pois ja siirretty valtiolle. Uudistus oli hyvä ja välttämätön. Se edellyttää kuitenkin, että valtiovalta myös sitten huolehtii alueiden rahoituksesta ja kaikkialla maassa kunnollisella tavalla.
Nyt hyvinvointialueet on pantu sellaisen tehtävän eteen, mistä ne eivät kohtuudella selviä. Alueilla ei ole muita mahdollisuuksia tasapainottaa talouttaan kuin säästää ja keskittää – eli juuri ne konstit, joita esimerkiksi Askolan kokoomusväki vaaliviesteissään lupasi lujasti vastustaa.
Ja hyvä on muistaa, että aluevaalien vaalikamppailussa kaikki puolueet vannoivat toimivansa lähipalvelujen puolesta.
NÄKISI vain. Uutiset eri puolilta maata kertovat, että monilla alueilla pohditaan jo nyt synkkiä vaihtoehtoja.
Viimeksi julkisuuteen kerrottiin (Yle 11.9.) Pirkanmaan hyvinvointialueella aloitettavista yt-neuvotteluista. Pirkanmaa on väkiluvultaan suurin. Miinusta arvioidaan olevan 95 miljoonaa vuoden lopussa.
Yt-neuvottelut koskevat Pirkanmaalla koko henkilöstöä eli noin 20 000:ta ihmistä. Jopa 500 työntekijää vähennetään, mikä merkitsee myös sitä, että osa kunnista voi menettää totuttuja terveysasemia tai vuodeosastoja, Yle kirjoittaa.
Samantapaista on luonnosteltu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Alueella asuu lähes puoli miljoonaa suomalaista, ja siihen kuuluu kymmenen kuntaa, mm. Espoo, Kirkkonummi, Lohja, Vihti, Raasepori ja Hanko.
”Pienistä kunnista häviäisivät niiden ainoat terveysasemat, neuvolat ja hammashoitolat. Espoo menettäisi yli puolet omistaan”, kertoi HS (9.9.).
EIHÄN sen näin pidä mennä. Eikö ihmisten terveyden- ja sairaanhoidon pitäisi olla Orpon-Purran oikeistohallituksenkin listalla tärkeimpänä?
Tosiasia myös on, että sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee tulevaisuudessakin lisää rahaa, sillä ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Ikääntyminen merkitsee myös lisää hoitotarvetta.
Hallitus edustaa nyt valtiovaltaa, sitä, jolle sairaanhoitopiirien rahoitus siirrettiin. Siksi hallitus on myös rahoituksesta vastuussa.
Turha sanoa, että rahaa ei ole.
Onhan sitä panna vaikka Turun tunnin junan pääomittamiseen 460 miljoonaa euroa (HS 11.9.) – vaikka asiantuntijoiden suuri enemmistö ei näe siinä järkeä – tai suurituloisten veronkevennyksiin, missä ei ole edes järjen hiventä.