Hallituksen velkabudjetti oli järkytys kaikille, ja pahinta on, että heikompiosaisilta leikataan ja hyvätuloisimmille annetaan lisää
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) ensimmäinen budjetti oli pettymys. Toisin kuin kokoomus ja perussuomalaiset lupasivat ennen eduskuntavaaleja, valtion velkaantuminen ei lopu. Se jatkuu jopa entistä kiivaampana.
Suomi ottaa ensi vuonna velkaa 11,5 miljardia euroa. Vaalikauden aikana Suomen velkapotti kasvaa lähes 50 miljardilla eurolla.
Edellinen hallitus ei ottanut yhtä paljon velkaa, vaikka koronakriisi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttivat rajun shokin Suomen talouteen.
ORPON hallituksen ensimmäinen budjetti osoitti käytännössä, kuinka helppoa säästöjen tekeminen on opposition penkiltä. Kun valta on omissa käsissä, kipeiden päätöksien tekeminen ei olekaan niin yksinkertaista.
Onneksi Siperia opettaa.
Peräpeiliin katsominen ja edellisen hallituksen syyttäminen omista päätöksistä eivät kanna loputtomiin. Sen hallituspuolueet tulevat huomaamaan vaalikauden aikana.
Peräpeiliin katsominen ja edellisen hallituksen syyttäminen omista päätöksistä eivät kanna loputtomiin. Sen hallituspuolueet tulevat huomaamaan vaalikauden aikana.
Budjettiesityksen julkituomisessa hallitus sovelsi ei niin perinteistä toimintatapaa. Hyvistä päätöksistä hallitus kertoi miljoonatarkkuudella.
Huonoista päätöksistä hallitus vaikeni kokonaan. Niitä ei käsitelty hallituksen budjetti-infossa sanallakaan. Leikkauksista, jotka kohdistuvat suureen joukkoon suomalaisia, ei löydy riviäkään myöskään hallituksen tekemästä yhteenvedosta.
Valittu toimintatapa ei ole vahinko, vaan puhdasta taktiikkaa. Hallitus ei halua puhua ääneen tekemistään arvovalinnoista. Esimerkiksi siitä, että se kurittaa heikompiosaisia hyväosaisten kustannuksella.
Työttömät, opiskelijat ja lapsiperheet ovat hallituksen politiikan maksumiehiä.
Suurimmat veronalennukset painottuvat suurituloisille. Reilusti yli 100 000 euroa ensi vuonna tienaavat voivat olla enemmän kuin tyytyväisiä hallituksen politiikkaa, sillä he ovat veroloton suurimmat voittajat.
Ja tämä kaikki maksetaan ottamalla lisää velkaa.
HALLITUKSEN linja on rujo. Se on epäoikeudenmukainen ja kohtuuton heikommassa asemassa olevia kohtaan.
Ei ihme, että työntekijäjärjestöt virittelevät soppatykkejään. Ei ihme, että lasten puolesta toimivat järjestöt ovat huolestuneita. Ei ihme, että kaikki muut paitsi työantajajärjestöt ovat tyytymättömiä.
Valtaosa suomalaisista ymmärtää, että Suomen taloustilanne on vakava, ja että jostakin on pakko säästää. Talouspoliittinen linja ei ole kestävä, koska Suomen ikärakenne on vinoutunut ja lapsia syntyy liian vähän.
Jotain on siis pakko tehdä.
Orpon hallitus on tehnyt oman arvovalintansa. Se antaa rikkaille ja ottaa heikompiosaisilta. Tällainen politiikka ei ole oikeudenmukaista eikä oikein.