Keskustan Kinnunen vaatii yrittäjyyskasvatusta eskarista yliopistoon
Keskustan reisjärvinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Mikko Kinnunen iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) päätöksestä myöntää lähes miljoona euroa nuorten yrittäjyyskasvatukselle.
– On todella tärkeää, että lapset ja nuoret oppivat yrittävää asennetta, aloitteellisuutta, omatoimisuutta, aktiivisuutta, luovuutta, ongelmanratkaisua, taloudenpitoa ja yhdessä tekemistä. Ne ovat tulevaisuustaitoja, joita tarvitaan niin yrittäjänä kuin työntekijänä, Kinnunen sanoo.
Avustusta saivat Nuori Yrittäjyys ry (390 000 euroa), Suomen 4H-liitto ry (163 000 euroa), Suomen lukiolaisten liitto (37 000 euroa), Taloudellinen tiedotustoimisto ry (215 000 euroa), Finland Svenska Marthaförbundet rf (55 000 euroa) ja Phoenix ry (90 000 euroa).
– Olen toiminut itse monta vuotta 4H-puutarhayrittäjänä, joten työ on minulle tuttua. Kansanopiston rehtorina kehitimme vapaan sivistystyön yrittäjyyskoulutusta Nuori yrittäjyys-ohjelman pohjalta, Kinnunen kertoo.
Hän muistuttaa Saarikon todenneen, että yrittäjyyden avulla ratkotaan Suomen ja maailman ongelmia, luodaan hyvinvointia ja työtä koko Suomeen. Kinnunen pitääkin hyvänä sitä, että hallitusohjelmassa halutaan madaltaa kynnystä yrittäjyyden aloittamiseen.
Pohjois-Pohjanmaalla on panostettu viime vuosina yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatuksen strategiaa on jalkautettu kaikille kouluasteille. Oulun yliopiston alainen Kerttu Saalasti -instituutti saa ensi vuoden alusta valtakunnallisen tehtävän tutkia, kehittää ja kouluttaa mikroyrittäjyyttä.
– Tämä maa tarvitsee nyt uutta työtä, joka syntyy pieniin ja alle kymmenen hengen mikroyrityksiin. Mikroyrittäjyyden koulutusta tarvitaan koko Suomeen. Erityisesti nyt tarvitaan myynnin ja markkinoinnin koulutusta, koska digitalisaatio laajentaa pientenkin yritysten markkina-alueeksi koko maailman, Kinnunen sanoo.
Hän kertoo Reisjärvellä vastikään käyttään otetusta yrittäjyysreitistä, joka kulkee varhaiskasvatuksesta lukioon ja kansanopistoon. Päiväkodin lapset leikkivät kauppaa. Alakoulussa löydetään ja opetellaan vahvuuksia, yläkoulussa niitä syvennetään valinnaisaineessa. Lukiossa ja kansanopistossa painottuvat opiskelijakuntatoiminta ja Nuori yrittäjyys -ohjelma.
– Näitä Kalajokilaakson hyviä innovaatioita kannattaa levittää koko Suomeen, sillä yrittäjyyden avulla nousemme koronan kurimuksesta ja pelastamme hyvinvointiyhteiskunnan, Kinnunen perustelee.
Nuorisobarometrin mukaan 71 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että yrittävää asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Kinnunen pitää merkittävänä, että nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut viime aikoina myönteisemmäksi.
– Se tietää meille hyvää tulevaisuutta. Meillä on huippunuoriso, jolla on asenne kohdillaan. Tulevaisuudessa moni nuori tulee työllistämään itsensä ja kaverinsa. Siihen tulee saada valmiudet kaikilla kouluasteilla. Yrittäjyyskasvatus vähentää osaltaan syrjäytymsien vaaraa, kun nuoret löytävät vahvuutensa. Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan jatkossa koko koulupolulle, eskarista yliopistoon, Kinnunen vaatii.