Sotessa syytä kääntää katse Viroon
Sotessa on nyt menossa palvelujärjestelmien muokkaus. Monista eri organisaatioista siirrytään harvempiin.
Säästöä tästä pitäisi olla tulevaisuudessa, mutta ikärakenne ja lääketieteen kehittyminen vievät osansa. Joka alue valittaa resurssien puutetta. Asukkaat toivovat ennen kaikkea hoitoonpääsyä ja lähipalveluita.
Hyvinvointialueiden palvelujärjestelmiä kehitettäessä on syytä kääntää katse Viroon.
Perhelääkärimallista, jota maa on kehittänyt 2000-luvun taiteesta, on opittavaa. Hoidon jatkuvuuden turvaava, asiakaskeskeinen toimintamalli voi olla avain meilläkin uuteen kehitykseen.
Virossa perhelääkäri on yksityinen yrittäjä, joka tekee sopimuksen sairausvakuutuskassan kanssa. Kassaa voisi verrata vaikkapa Suomen Kelaan. Jokainen perhelääkäri on vastuussa listansa potilaista, joita on 1200–2400.
Terveystuloksiin keskittyvä järjestelmä nojaa perusterveydenhuollon koordinointirooliin. Samalla se antaa mahdollisuuden asiakkaille edistää terveyttä itse parantamalla terveyslukutaitoa ja digitaalisia palveluja.
Perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalvelujen integrointi on meneillään kuten Suomessakin, mutta Virossa perhelääkäri toimii myös osittaisena portinvartijana erikoissairaanhoitoon päin.
Ennaltaehkäisy ja hoito ovat tehokkaita digitaalisella alustalla, joka mahdollistaa reaaliaikaisen potilastietojen käytön.
Samoin erilaiset tekoälypohjaiset digitaaliset diagnostiset tukijärjestelmät ovat työkaluina kuten reaaliaikainen viestintäkin.
Datan saatavuus mahdollistaa tulosperusteisten rahoituskäytäntöjen soveltamisen eli taloudellisten kannustinten käytön ohjaamisessa.
Taloudelliset kannustimet näyttävät tehokkailta. Näinhän Suomessakin on. Lääkärit siirtyvät yksityiselle puolelle pitkälti taloudellisista syistä, tietysti toki myös työn sisällöstä johtuen.
Eelvisiit (ennakkokäynti) on Viron sairausvakuutuskassan tukema digitaalinen palvelu, jonka avulla potilas/asiakas voi kääntyä terveyskysymyksissä perhelääkärin puoleen 24/7.
Tärkeä apuväline perhelääkärin tiimille on hyvin toimiva ICT-komponentti eli terveyssuunnitelma. Sen kehittäminen aloitetaan jo lapsuudessa.
Virossa 62 % kaikista perusterveydenhuollon kontakteista tehdään etäpalveluna, pääasiassa puhelimitse.
Tekoäly ja muut digitaaliset työkalut ovat tehostaneet työtä: koko maan tasolla asiakkaan yhteydenotosta palvelujärjestelmään ja ensimmäiseen ratkaisuehdotukseen on vasteaika 2,7 tuntia (ennakkokäynti palvelukokeilu).
Kuinka hyvinvointialueet voisivat soveltaa parhaat palat Viron mallista Suomeen?
Ensiksi on erotettava järjestäjän ja tuottajan roolit. Järjestäjä ohjaa palvelut, lainsäädännön puitteissa, vastaamaan haluttua lopputulosta.
Viron mallissa käytetään taloudellisia kannustimia paljon, verrattuna Suomen käyttämiin keinoihin, lähinnä informaatio-ohjaukseen.
Haluttu palvelumalli on määriteltävä, ettei investoida väärin. Vaara on, että vaikkapa tehdään ICT-järjestelmiä, jota eivät tue tavoiteltua palvelumallia.
Kysyin opettajalta, mitä tässä tapahtuu, miksi kaikki näyttävät voimistelevan välitunnilla? Opettaja vastasi, että professori Pekka Puska kävi täällä ja käski kaikkien liikkua!
Oma-Tiimi-malli on yksi mahdollisuus ratkaista hoidon jatkuvuutta koskevat ongelmat sekä nostaa tuottavuutta.
Perusideana on rakentaa jokaiselle asiakkaalle oma tiimi, jonka hän tietää ja tuntee. Tiimi koostuu vähintään lääkäristä ja sairaanhoitajasta. Tarvittaessa lisätään terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä mukaan tiimiin.
Tiimi on koko ajan läpinäkyvä, asiakas tietää, kuka kuuluu hänen tiimiinsä.
Toimintamalli edellyttää palvelunjärjestäjältä listamallin käyttöönottoa, kehittynyttä asiakashallinnan mallia ja määrätietoista johtamista.
Kannustava korvausmalli on osa Oma Tiimi-mallia kuten virtuaalinen toimintakanavakin, muuten resurssit eivät tule riittämään.
Asiakas on osa hänen ympärilleen muodostettavaa hoitotiimiä. Tiimin jäsenenä hän antaa omia tietojaan käyttöön osana hoitoa ja voi antaa omaseurannalla informaatiota. Terveystietoa mittaavia laitteita on yhä useammalla (kellot, sormukset) kuten myös kotona olevia valvontalaitteita.
Järjestäjän näkökulmasta on oleellista, että käytetään vaikuttavia ja kustannustehokkaita keinoja tavoitteisiin pääsyyn.
Vaikka olisi mikä järjestelmä tahansa, eivät resurssit riitä, jos ehkäisyä ei saada Suomessa paremmalle tolalle. Lihavuus, huono ravitsemus, liikunnan puute, osattomuuden tunne; syitä sairauksiin voisi luetella pidemmästikin.
Pohjois-Karjala-projekti oli suuri väestötason ehkäisyohjelma. Sen tulokset ovat maailmankuuluja. Tohtori Pekka Puska on suosittu luentovieras vieläkin ympäri maailmaa.
Olin ministerinä vierailulla Chilessä, eräässä koulussa, pääkaupungin ulkopuolella. Koululaiset olivat välitunnilla opettajan valvoessa. Kaikki heiluttelivat käsiään rytmikkäästi.
Kysyin opettajalta, mitä tässä tapahtuu, miksi kaikki näyttävät voimistelevan välitunnilla? Opettaja vastasi, että professori Pekka Puska kävi täällä ja käski kaikkien liikkua!