Kulttuurin ja liikunnan pariin – hyvinvointi tulee kaupan päälle
Hallitusohjelmaa tehtäessä puolueiden puheenjohtajat olivat kävelyllä tulevan pääministeri Orpon johdolla. Neuvottelutauko käytettiin liikuntaan. Sanoma oli selvä: nyt Suomi liikkumaan! Liikuntaministeri saatiin erikseen hallituskokoonpanoon!
Presidentti Niinistö käveli Töölönlahden ympäri suuren mediajoukon saattelemana. Näin myös patistettiin kansaa liikkumaan.
Lääkärit, kuten vaikkapa keskustalainen Pekka Puska, ovat varoitelleet lihavuuden seurausvaikutuksista, ellei suunta muutu. Puska on erityisesti kannattanut sokeriveroa, mutta myös muita keinoja.
Olin keväällä julkaistun kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia tutkineen työryhmän jäsen. On lukuisia tutkimuksia, kotimaisia ja kansainvälisiä, jotka osoittavat hyvinvointivaikutukset. Miksi sitten tuntuu, ettei ehkäiseviä toimia oteta vakavasti?
Työryhmässä teimme esityksiä, mitä kannattaisi tehdä. Muutamia keskeisiä poimin tähän kirjoitukseeni.
Ehdotamme, että kulttuuri ja liikunta otetaan osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja.
Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin tulee sisällyttää kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Erityisesti tämä koskee laitos- ja palveluasumisen ja kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä, mutta myös muita väestöryhmiä, kuten vammaisia.
On suorastaan perusoikeus saada elämäntilanteen muututtuakin käyttää mahdollisuuksien mukaan niitä kulttuuripalveluja, joihin on tottunut. Sama koskee liikuntaa.
Ehdotimme uutta liikunta- ja kulttuurireseptiä. Lääkärin tulee voida määrätä liikunta- ja kulttuuriresepti samalla tavalla kuin esimerkiksi fysikaalista hoitoa. Reseptin yhteyteen on liitettävä moniammatillinen aktivointituki ja neuvonta.
Lääkärin määräämiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin tulee työryhmämme mielestä saada sairausvakuutuskorvaus, muuttamalla lakia siten, kuin se on aiemmin ollut, jolloin myös terveyskeskuksen hoidosta saattoi rajoitetusti saada sairausvakuutuskorvausta.
Kulttuurin ja liikunnan rahoitus on turvattava, vaikka rahapelit kokevat muutoksen. Veikkaus-rahoituksesta on oltu kentällä riippuvaisia.
Riippumatta tulevista rahapelitoimintaa koskevista ratkaisuista, on kulttuurin ja liikunnan rahoitus turvattava siirtymäkauden jälkeen vähintään nykyisellä tasolla. Tästä on kyllä suuri pelko järjestöissä, joiden rahoitus on rahapeliriippuvaista.
Oman rahoituksen hankkiminen ja toiminnan tehostaminen fuusioin ja muin keinoin, on hankalaa samaan aikaan, kun valitetaan, ettei vapaaehtoisia toimijoita oikein tahdo löytyä entiseen malliin.
Rahoituksen tulosohjauksessa on painotettava kaikkien kansalaisten hyvinvointia vahvistavaa ennaltaehkäisevää toimintaa.
Mikähän taho Suomessa ottaa käyttöön Ruotsissa jo toimivan tyhjien paikkojen myymisen teknologian?
Yleisradio edistää kotimaista kulttuuria ja liikuntaa. Näin on oltava myös jatkossa. Yleisradion on lakisääteisen julkisen palvelun velvoitteen ja sivistystehtävän mukaisesti edistettävä kotimaista kulttuuria ja kansalaisten tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia Suomen suurimpana kulttuurilaitoksena.
Yleisradion kattavassa urheilutarjonnassa tulee painotusta siirtää kansalaisten aktiivista liikuntaa edistävään sisältöön, sohvalta katsomisen sijasta!
Mikähän taho Suomessa ottaa käyttöön Ruotsissa jo toimivan tyhjien paikkojen myymisen teknologian?
Kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin osallistumista tukeva sovellusalusta tarkoittaa kapasiteetin täysimääräiseksi hyödyntämistä. Kansalliseen hyvinvointikorttiin, jota myös esitämme, voidaan lisätä ominaisuus, jolla pääsee edullisesti muutoin tapahtumissa tyhjiksi jääville paikoille.
Tälle löytyy esimerkki ja valmis käytännön sovellusalusta naapurimaasta. Tukholmassa ja Göteborgissa on käytössä kulttuurin Abundo Live -kortti. Tämä lisäisi kulttuurin ja liikunnan tarjonnan taloudellista tasa-arvoa sekä madaltaisi osallistumiskynnystä, luoden samalla lisäkysyntää alan toimijoille.
Kirjastojen roolia tulee vahvistaa ja monipuolistaa, tällaisessa hankkeessa olin tekijänä jo Sitra-aikana. Silloin mukana olivat muun muassa eduskunnan kirjasto ja alan järjestöt ja kunnat.
Kirjastojen asemaa ja resursseja monipuolisina, kulttuuri- ja liikuntapalvelujakin tukevana, kansalaisten ”henkisinä kuntosaleina” tulee vahvistaa.
Hyviä käytäntöjä kirjastojen monipuolisesta uudistamisesta tulee ottaa käyttöön kaikissa kunnissa. Perinteisen roolinsa ohella kirjastoilla on paljon annettavaa esimerkiksi ehdottamamme Kansallisen hyvinvointikortin informoijana, kulttuurin ja liikunnan välineistön lainaajina ja monenlaisen neuvonnan toimipisteinä.
Kirjastoautojen poistettu valtionosuus pitää palauttaa sähköisille kirjastoautoille. Kirjastoautot vievät liikunnan ja kulttuurin sanomaa niin lähiöihin kuin pitkien etäisyyksien alueille. Kirjastoihin on ylipäätään matala kynnys tulla vaikkapa lainaamaan liikuntavälineitä tai kuuntelemaan esitelmiä, kirjojen lainauksen ohella.
Uudet hyvinvointialueet työstävät palvelumallejaan. Nyt on hyvä aika katsoa ehkäisevät palvelut yhdessä kuntien kanssa, samoin rahoitukset.
Hedelmät poimitaan viiveellä, heti eivät ehkäisevän työn tulokset näy. Toimien laiminlyönti sen sijaan näkyy viiveettä.