Luontoarvoja ja taloutta ei tule laittaa vastakkain
Sallan kunnan nuorisovaltuusto vieraili viime viikolla eduskunnassa. Kansanedustajien puheenvuorojen jälkeen nuoret esittivät kysymyksiä ajankohtaisista aiheista. Eräs nuori kysyi minulta: ”Jos luontoarvot ja talous laitetaan vastakkain, kumpi voittaa?”
Vastasin hänelle, että ei kumpikaan. Perustelin vastaustani esimerkillä. Jos Lappiin perustettaisiin kaivos tai muu teollinen laitos, joka pilaisi Tornionjoen vesistön ja tuhoaisi sen lohikannan, ei sitä korvattaisi millään rahalla. Siksi luontoarvoja ja rahaa ei pidä laittaa vastakkain. Taloutemme perustuu luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen.
Ympäristölainsäädäntömme ja lupakäytäntömme pitää olla sellaisella tasolla, että teolliset hankkeet ja rakentaminen eivät aiheuta ympäristötuhoja. Se on tietenkin selvä, että juuri sille alueella, jonne teollinen laitos rakennetaan, voi aiheutua totaalinen luontoarvojen menetys. Vaikutukset tämän alueen ulkopuolelle tulee kuitenkin minimoida.
Suomi tarvitsee teollista toimintaa. Tarvitsemme energiaa. Tarvitsemme myös niin sanottua vihreää siirtymää, jolla irtaannumme fossiilitaloudesta.
Kaikki tämän tulee kuitenkin toteuttaa luontoarvoja kunnioittaen. Olen varma, että kysymys ei ole joko-tai-asetelmasta, vaan kykenemme yhteensovittaminen taloudelliset intressit ja luonnon monimuotoisuuden. Pitää vain toimia viisaasti.
Suurin virhe on sekoittaa esimerkiksi kaivosvero luonnonsuojeluun. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tätä vihreät eivät ymmärrä. Jos kaivosvero olisi kompensaatio ympäristön pilaamisesta, johtaisi se ajatteluun, että voit pilata luontoa mielin määrin, kunhan vain maksat siitä tarpeeksi. Ei näin!
Kaivosverolla halutaan suomalaiselle yhteiskunnalle kohtuullinen osuus meidän kallioperässämme olevien mineraalien hyödyntämisestä. Kaivosverolla kompensoidaan myös sijaintikunnan taloudellista riskiä.
Ympäristölainsäädännöstä tulevilla määräyksillä ja vakuuksilla huolehdimme taas ympäristömme riittävästä suojelusta ja rajaamme vaikkapa vesistöihin kohdistuvia kuormituksia luonnon kantokyvyn rajoissa.
Toisaalla tyhmyyksiä tekee Orpon hallitus, kun se on kiristänyt kaivosveroa niin korkealle, että se estää kannattavat investoinnit ja lyhentää kaivosten elinkaarta.
Lypsävää lehmää ei kannattaisi tappaa. Kun kaivos on perustettu, kannattaa kyseinen esiintymä luonnon näkökökulmastakin hyödyntää mahdollisimman pitkään.
Tällaisella politiikalla Suomi sahaa nyt omaa oksaansa ja ensimmäinen oksa on jo katkennut. Sodankylässä Kevitsan kaivosta pyörittävä Boliden ilmoitti peruuttavansa suunnitellun miljardi-investoinnin.
Kaivoksella työskentelee yli 500 ihmistä. 77 työpaikkaa lähtee jo nyt. Tämä kaikki on seurausta Orpon hallituksen typerästä politiikasta. Kun investointi jää toteutumatta, menetämme paitsi tulevia työpaikkoja ja verotuloja myös pitkäjänteistä uskoa siihen, että Suomi on houkutteleva toimintaympäristö teollisen mittaluokan investoinneille.
On suorastaan vastuutonta, että perussuomalaisten vastustuksesta johtuen valtiovarainministeriö ei edes valmistele eduskunnan laajan enemmistön edellyttämää muutosta kaivosveroon.