Hallitus ei lupaa positiivisen luottotietorekisterin ongelmiin nopeita ratkaisuja
Positiiviseen luottotietorekisteriin kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Rekisterin tavoitteena on torjua kotitalouksien ylivelkaantumista, parantaa luotonantajien kykyä arvioida luotonhakijoiden luottokelpoisuutta, auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan, tarjota luotettavaa tietoa luottomarkkinoista ja helpottaa luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa.
Yksityishenkilön hakiessa lainaa, on luotonantaja velvoitettu tarkistamaan luotonhakijan luottokelpoisuus. Tämä tapahtuu siten, että luotonantaja pyytää positiivisesta luottotietorekisteristä luottotietorekisteriotteen. Tämä ote sisältää ajantasaiset tiedot rekisteriin ilmoitetuista luotonhakijan luotoista sekä tuloista.
Nyt on käynyt ilmi, ettei toiminimiyrittäjien eikä myöskään monien muidenkaan yrittäjien ml. maatalousyrittäjät tulotietoja luottotietorekisteristä löydy. Lainatiedot sitä vastoin löytyvät, mikä antaa ko. yrittäjän taloustilanteesta virheellisen kokonaiskuvan.
Tämän seurauksena luotonantajille on muodostunut peruste olla myöntämättä rahoitus ko. yrittäjille. Pelkästään toiminimiyrittäjien määrän ollessa yli 250 000, koskettaa tämä asia suurta joukkoa suomalaisia.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malisen mukaan yksi suurimmista positiivisen luottorekisterin ongelmista on se, etteivät kaikki yritystulot näy siellä. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminimiyrittäjänä saadut tulot. Elinkeinotoiminnan tuloja tai pääomatuloja rekisterissä ei ole, sillä nämä tiedot eivät näy tulorekisterissä, johon positiivisen luottorekisterin tiedot perustuvat.
Asiakkaalla on mahdollisuus täydentää tietoja luotonantajalle, mutta tätä mahdollisuutta ei ole kaupantekotilanteissa, joissa on kyseessä ns. automatisoitu päätöksenteko. Se perustuu rekisteritietoihin eikä siinä ole asiakkaalla mahdollisuutta täydentää tietojaan. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kodinkoneen tai matkapuhelimen hankinta.
Teimme yhdessä Keskustan kansanedustajien Anne Kalmari ja Mika Riipi kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä edellä kuvattujen positiivisen luottotietorekisterin ongelmiin liittyen?
Kysymykseemme vastasi oikeusministeri Leena Meri. Vastauksen keskeinen sisältö oli seuraava.
Ministeriössä on käynnissä kuluttajansuojalain muuttamista koskeva hanke, jossa pannaan täytäntöön uusi kuluttajaluottosopimuksia koskeva direktiivi. Direktiivi sisältää tarkempia säännöksiä luottokelpoisuuden arvioinnista, kuten kuluttajan oikeuksista tilanteessa, jossa luottokelpoisuuden arviointiin liittyy henkilötietojen automaattista käsittelyä.
Oikeusministeriössä on lisäksi suunnitteilla rekisteristä annetun lain jälkiarviointi, joka on tarkoitus toteuttaa neljän vuoden kuluessa siitä, kun rekisteri on otettu käyttöön kuluttajaluottojen osalta.
Tämän jälkiarvioinnin yhteydessä on mahdollista arvioida rekisterin kehittämistarpeita. Mikäli positiivisen luottotietorekisterin tietosisältöä katsottaisiin tarpeelliseksi kehittää yritystoiminnasta saatuja tuloja koskevien tietojen sisällyttämiseksi siihen, asia vaatisi ministerin mukaan perusteellista arviointia käytettävissä olevista lähteistä, mahdollisesti ainakin tulotietojärjestelmästä annetun lain muutoksia sekä lisärahoitusta.
Ministeri Meren vastauksessa käytiin läpi myös aihetta sivuavaa muuta lainsäädäntöä, mutta konkreettisia ja varsinkaan nopeita toimenpiteitä asiantilan korjaamiseksi ei luvattu.