Pieni askel kohti reilumpaa elintarvikemarkkinaa
Elintarvikeala on siitä kummallinen toimiala, että lainsäädännöllä joudutaan ohjaamaan toimijoita, käytännössä kauppaa, toimimaan reilusti.
Normaalilla järjellä varustettu kansalainen voisi olettaa, että reiluus olisi automaattisesti sisäänrakennettuna kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäyntiin – elintarvikeketju mukaan lukien.
Eduskunnassa oli tällä viikolla käsittelyssä pitkään odotettu elintarvikemarkkinalain II -paketti. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö siitä oli yksimielinen.
Euroja ei tämäkään lakimuutos maatalouteen tuo heti lisää, mutta antaa siihen paremmat mahdollisuudet.
Laki ei juurikaan saanut julkisuutta, koska media harvoin tarttuu aiheisiin, joissa eduskunta on yksimielinen. Mutta tässä alla keskeiset kohdat.
Esityksessä vahvistetaan tavarantoimittajien oikeussuojaa säätämällä kaupallisia kostotoimia koskevasta kosto-olettamasta.
Jos tavarantoimittaja on esimerkiksi tehnyt viranomaiselle toimenpidepyynnön tai vienyt asian tuomioistuimeen ja tämän jälkeen joutuu ostajan haitallisten toimien kohteeksi, ostajan on pystyttävä osoittamaan toimineensa hyväksyttävistä syistä.
Lakiin ehdotetaan velvollisuutta avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamien merkittävien kustannusmuutosten vuoksi.
Taustalla ovat viime vuosien kustannuskriisit, jotka ovat koetelleet erityisesti alkutuotantoa.
Valiokunta kannattaa myös termiinisopimusten eli sopimusten, jossa osapuolet sopivat ostavansa tai myyvänsä tietyn määrän omaisuutta tulevaisuudessa ennalta sovittuun hintaan rajaamista säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Esityksellä rajoitetaan ostajien mahdollisuutta vaatia tavarantoimittajilta yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi reseptiikasta, kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista ilman hyväksyttävää tarkoitusta.
Lisäksi tietojen käyttö muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen kielletään.
Esityksessä myös kielletään ostajaa suosimasta omia tuotemerkkejään tavarantoimittajien tuotteiden kustannuksella sekä estetään toimitussopimusten sitominen kaupan omien merkkien valmistamiseen.
Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää sääntelyä tarpeellisena kilpailun tasapuolisuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa kauppa toimii sekä ostajana että kilpailevien tuotteiden myyjänä.
Lisäksi valiokunta pitää välttämättömänä, että private label -tuotteiden markkinaosuuksia, kotimaisuusastetta ja hintamarginaaleja seurataan jatkossa järjestelmällisesti.
Jo edellisen hallituksen aikana aloitettua elintarvikemarkkinalain uudistaminen on ollut välttämätöntä. Ja seuraavat askeleet tulee laittaa heti valmisteluun, tämä ei vielä riitä.
Samaan aikaan tarvitaan kilpailulakiin muutoksia, jotta se ei toimi pelkästään kaupan aseman turvaajana.
Oikea kilpailulaki on sellainen, joka turvaa suomalaisen ruuan saannin myös pitkällä aikavälillä. Nyt se turvaa vain kaupan kyvyn tehdä voittoa, kuluttajien ja ruuan tuottajien kustannuksella.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on puuttunut mm. luonnonmarja-alalla havaitsemiinsa epäkohtiin. Samaa voidaan edellyttää elintarvikeketjun osalta, missä epäkohtia ei ole viranomaisten arviointiin asti päätynyt.
Kilpailulain lisäksi tarvitaan hankintalain uudistaminen, jotta Suomessa julkisissa hankinnoissa vaaditaan kaikilta tuotteilta suomalaisen lainsäädännön vaatimukset alkutuotannosta alkaen.