Lukijalta: Ja taas Varha huseeraa saaristossa
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha aikoo lakkauttaa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon asumisyksikköjä saaristoalueillaan 2027 mennessä. Täällä Iniössä on tulilinjalla taas vanhustentalo Aftonro.
Tätä samaa kamppailua kävimme Varhan kanssa vuosi sitten. Silloin lakkauttamisen perustelut ammuttin perusteettomina alas ja Aftonro sai jatkaa. Nyt sama suunnitelma tulee bumerangina takaisin ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
On se kumma, että samojen argumenttien kanssa taas tullaan, jotka viime kerralla osoitettiin vääriksi. Miten tämä näin menee?
Varha on lähettänyt lausuntokierrokselle viranhaltioidensa vision tulevaisuuden sote-palveluverkosta vuosille 2027–2037. Siinä lakkautettavaksi ehdotetaan muun muassa Iniön Aftonro, josta vanhukset siirrettäisiin Kustavin Jaalakotiin.
Olen kuullut, että Jaalakoti kaipaa lisää asiakkaita, mutta oikea suunta tämän ongelman ratkaisemiseksi ei ole ruotsinkielinen saaristo.
Varhan perustelee lakkauttamista yksikön pienuudella ja henkilöstöpulalla – samat perustelut kuin vuosi sitten. Henkilöstöpula ei pidä paikkaansa, henkilökuntaa on ollut riittävästi. Mitenkään muusta julkisen terveydenhoidon henkilöstöpulmista poikkeavaa ei todellakaan Iniössä esiinny.
Samat henkilöstöpulmat vaivaavat ajoittain kautta koko julkisen terveydenhuollon – tämän argumentin perusteella voitaisiin sen kaikki yksiköt maassa lakkauttaa saman tien.
Yksikön pienuus taas vanhusten hoidossa ei ole negatiivinen vaan positiivinen asia.
Pienessä paikallisessa vanhustenhoitoyksikössä vanhukset ovat turvallisessa kodinomaisessa ympäristössä tutun henkilökunnan ympäröiminä ja lähellä omaisia. Hoito tapahtuu omalla äidinkielellä. Elämän viimeisinä vuosina nämä ovat keskeisiä asioita.
Vanhukset tulevat varmasti paremmin kuulluiksi ja huomioon otetuiksi kuin isoissa yksiköissä, jossa henkilökunta vaihtuu koko ajan.
Olisi byrokraattienkin syytä paremmin ymmärtää ja huomioida sitä yhteiskunnallista ympäristöä, jossa Varha toimii. Nyt Varha visioi suunnitelmiaan ikään kuin se toimisi jonkinlaisessa tyhjiössä yhteiskunnasta irrallaan – johtotähtenään vain säästökuuri.
Kaikki toiminnassa tehtävät muutokset vaikuttavat kuitenkin dramaattisesti ihmisten elämään. Erityisen dramaattisia ovat vaikutukset saaristossa, jossa välimatkat ovat pitkiä, yhteysalusten tai oman veneen varassa, yhteisöt ovat tiiviitä ja pieniä, useimmiten ruotsinkielisiä eikä työpaikkoja ole liiaksi.
Olisikohan Varhan sunnittelijoiden syytä jalkautua tutustumaan paikallisiin olosuhteisiin? Kirjoituspöydän ääressä kaupungissa visiot näyttäytyvät kovin erilaiselta kuin mitä ne ovat todellisuudessa.
Esimerkiksi matka Iniön ja Kustavin välillä näyttää kartalla lyhyeltä. Välissä oleva meren vuoksi se ei sitä kuitenkaan ole. Jos Iniön vanhustenhoito siirrettäisiin Kustavin keskustaan, kestäisi sairaanhoitajan työmatka esimerkiksi täältä Kolkosta 1 tunti 30 minuuttia, siis yhteen suuntaan (Kolkossa on kaksi Aftonrossa työskentelevää hoitajaa).
Lasten vienti ruotsinkieliseen päiväkotiin Norrbyssä olisi mahdoton yhtälö. Lapsiperheen arjen kannalta ainoa toimiva ratkaisu olisi muutto Kustaviin.
Jos hoitajat joutuvat muuttamaan pois Iniöstä työpaikkojen perässä, sillä on dramaattisia vaikutuksia koko yhteisöön: päiväkotiin, kouluun – ja kaikkiin peruspalveluihin.
Viime vuosikymmeninä on tehty paljon työtä saariston pitämiseksi elinkelpoisena ja lapsiperheiden houkuttelemiseksi takaisin.
Nykyiset kuntaliitokset ja sote-uudistukset ovat kuitenkin vieneet päätäntävaltaa paikallisista asioista kauas ja ihmisille, joiden on usein vaikeaa hahmottaa saariston olosuhteita.
On tehty aikoinaan paljon työtä, että ympärivuorokautisen vanhustenhoidon yksikkö on saatu Iniöön ja vanhukset lähelle perheitä. On rakennettu toimivat tilat. Kyseessä on monta työpaikkaa, joita Iniössä ei ole enää liiaksi, kun maatalous ja kalastus on ajettu alas valtion politiikan toimesta.
Työpaikkojen menetys tulisi johtamaan ihmisten poismuuttoon ja siten vaikuttamaan suuresti myös muihin palveluihin: kouluun, päivähoitoon, kauppaan, postiin… Se olisi ankara isku Iniölle.
Supistuksia perusterveyden- ja vanhustenhoidossa motivoidaan säästötarpeilla – mutta huomioiden yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset työpaikkojen menetyksineen, matkakustannuksineen ja hoidon huonontumisineen kotihoidossa, tokkopa säästöjä pitemmän päälle edes syntyy.
Leikkaukset perusterveydenhoidossa myös tunnetusti kasvattavat ruuhkaa sairaaloissa, joiden ensiapu käy jo ylikierroksilla.
Tehdäänkö vanhusten hoitoa Suomessa nykyään raha edellä? Nämä ihmiset ovat aikanaan rakentaneet Suomeen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, josta ollaan oltu ylpeitä. Miksi nyt ei olekaan enää rahaa sen ylläpitämiseen, vaikka aiemmin oli? Rahaa yhteiskunnassa kyllä on, mutta missä se luuraa?
Ihmetellä voi, kunka pitkälle nykyinen hallinto uskaltaa murentaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja oikeusjärjestelmää. Kansalaisten kuritusta perustellaan pakollisella säästökuurilla.
Ei näytä hyvältä, että samaan aikaan löytyy miljoonia johonkin tunnin-rata hankkeelle, joka nopeuttaa matkaa Helsingin ja Turun välillä 34 minuuttia. Jos ihmisellä on tosiaan näin kiire, olisi ehkä parempi jäädä kotiin miettimään elämän perusarvoja.
Ei ole leikin asia, jos kansalaisten luottamus yhteiskuntaan murenee. Sillä voi olla arvaamattomat seuraukset.
Hyvinvointialueet saavat saaristolisää, jotta palveluita voidaan ylläpitää saaristossakin. Varha on suurin saaja, noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Saaristolisän tarkoituksena on, että voidaan huomioida saariston erityiset olosuhteet ja ylläpitää siellä palveluja.
Lisäksi Varha saa ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi muhkean summan joka vuosi. Mihin Varha näitä rahoja oikein käyttää?
Eva Lettinen
VTT
Iniö
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/