Venäjällä on edessään vaihtoehtoja, mutta ne ovat pääosin huonoja – ja siksi sen käsissä on aika toivoton projekti

Ukrainan sota

Venäjällä on Ukrainan sodassa edessään useampia vaihtoehtoja, mutta vain yksi niistä olisi edes jossain määrin hyvä. Näin arvioi kansainvälisen politiikan professori, tutkimusjohtaja Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta. Hän luonnehtii Venäjän käynnistämää laajamittaista hyökkäyssotaa jo lähtökohtaisesti varsin toivottomaksi projektiksi.

Venäjä teki virhelaskelman, jos ja kun se oletti, että poliittisesti jakautuneen Ukrainan ja sen presidentin Volodymyr Zelenskyin kimppuun olisi helppo käydä. Zelenskyin suosio ennen sotaa oli verraten alhainen.

–  Jos on tullut Venäjän ylimmälle johdolle yllätyksenä, että tämä hyökkäys ei onnistu, se ei ole tullut yllätyksenä läheskään kaikille asiantuntijoille varsinkaan Venäjän ulkopuolella, Patomäki sanoo.

Venäjän yritys vallata Ukrainan pääkaupunki Kiova ja kaataa maan hallinto eivät tunnetusti ole onnistuneet. Nyt sota on jatkunut kolme kuukautta, eikä meneillään ole aktiivisia rauhanneuvotteluita.

On mahdollista, että Ukraina pystyisi kääntämään sodan kulkua itselleen edulliseksi, pohtii Patomäki.

–  Venäjän kannalta on tällöin edessä aika paljon huonoja optioita. Yksi on, että Venäjä hyväksyisi tappion. Mutta on hyvin vaikea nähdä, että näin kävisi ilman, että Venäjällä kriittiset äänet sodasta vahvistuisivat ja että presidentti Vladimir Putinin asema vaarantuisi.

Toisena vaihtoehtona Patomäen arvioissa on, että Venäjä lähtisi eskaloimaan konfliktia ja julistaisi sotatilan ja sen myötä ottaisi käyttöön reserviarmeijan.

–  Se on hidasta eikä sotilaiden koulutus ja motivaatio välttämättä ole kovin hyvällä tolalla.

Tässä yhteydessä venäläisille viimeistään selviäisi, että kyse on sodasta ja että presidentti Putinin erikoisoperaatioväitteet Ukrainan vapauttamisesta natsismin ikeestä eivät ole pitäneet paikkaansa.

Kolmas ja huolestuttavin näkymä voisi toteutua, mikäli muut vaihtoehdot kävisivät vähiin.

–  Pyritään käyttämään jäljellä olevaa resurssia eli joukkotuhoasetta.

Siksi paras ja käyttökelpoisin keino olisi neuvottelu ja sen myötä sotatoimien lopettaminen.

–  On tärkeää korostaa, että jos ajattelee inhimillisen kärsimyksen minimointia ja taloudellisen menetyksen minimointia, ja sitä, että konflikti ei enää eskaloituisi, on olemassa rauhanneuvotteluiden vaihtoehto.

Maailma on tuominnut Venäjän hyökkäyksen

–  Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan on tuomittu laajasti.

–  YK:n yleiskokous vaati pian hyökkäyksen aloittamisen jälkeen, että Venäjän pitää vetää joukkonsa Ukrainasta viipymättä ja ilman ehtoja.

–  Venäjän rinnalla päätöslauselmaa vastaan äänestivät vain Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä.

–  Osa maista pidättäytyi äänestämästä. Näitä olivat esimerkiksi Etelä-Afrikka, Intia, Irak, Kiina, Kuuba, Namibia, Sri Lanka ja Vietnam.

–  Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta varhain aamulla.