Vanhaselta "rohkea esitys" – harkitsisi miljardiluokan lainarahalla tehtävää panostusta tutkimus- ja kehitysrahastoon kilpailukyvyn vahvistamiseksi
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) harkitsisi suurta, miljardiluokan lainarahalla tehtävää panostusta julkiseen tutkimus- ja kehitysrahastoon Suomen kilpailukyvyn vauhdittamiseksi.
Vanhanen esitteli Vero 2021 -tapahtumassa näkemyksiään siitä, millä tavalla suomalaisyritykset pystyisivät nappaamaan kiinni maailmantalouden noususta koronakriisin väistyessä.
– Kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät tarjoamaan uusia tuotteita, palvelumalleja ja yhteistyötapoja ratkaisuksi ilmastokriisiin ja kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen, Vanhanen linjasi.
Vanhanen totesi jo pari viikkoa sitten kehysriihtä pohjustavassa tiedotustilaisuudessa, että keskusta on valmis harkitsemaan suurta rahastoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Vanhasen mukaan velaksi ei voida pidemmän päälle elää. Hänen mukaansa edellytys isolle satsaukselle on talouden pohjan varmistaminen muun muassa rakenneuudistuksilla ja kurinalaisella talouspolitiikalla. Hän kuvasi tätä esitystään ”hieman rohkeammaksi”.
– Edellyttäen, että pystymme sitoutumaan talouskasvua tukevien rakenteellisten uudistusten tehokkaaseen toimeenpanoon ja näytämme kykenevämme kurinalaiseen talouspolitiikkaan ja velan hallintaan, uskaltaisin ottaa aikaisempaa näkyvämmän ja suuremman riskin kasvuloikan rahoituksen puolella, Vanhanen sanoi.
Hänen mukaansa rahasto olisi väline, jolla saadaan yli vaalikausien ulottuva sitoumus TKI-rahoituksen kasvuun.
– Yrityksille, jotka harkitsevat, mihin tutkimus- ja tuotekehityslaboratorionsa ja -yksikkönsä sijoittavat, ei riitä lyhyen tähtäimen tieto siitä, että valtioltakin tulee oma osuus.
Vanhasen mukaan myös Suomen kestävän kasvun ohjelma, jolla toimeenpannaan EU:n elvytyspaketti, on keskeinen työkalu tulevien vuosien kasvun luomisessa ja uudistumisen kannustamisessa. Elvytyksen jälkeen rahoituksessa on kuitenkin hänen mukaansa edessä ammottava aukko.
Vanhanen vauhdittaisi tutkimusta ja kehitystä myös pysyvällä ja hallinnollisesti kevyellä TKI-lisävähennyksellä verotuksessa suorien tukien rinnalle.
– Vaikka meillä on käytössä tutkimusyhteistyökannustin, olemme harvinainen poikkeus kehittyneiden maiden joukossa, sillä meiltä puuttuu laaja-alainen tutkimus- ja kehitystyön lisäkannustin verotuksessa. Uskon, että tämä alentaisi monen pk-yrityksen kynnystä TKI-toimintaan.
Vanhanen sanoi, että talouspoliittisessakin keskustelussa korostuvat tässä ajassa ääripäät, ja yhdessä päässä tarjotaan leikkauksia ja veronalennuksia ja toisessa velkaantumista ja veronkorotuksia.
Hänen mukaansa finanssikriisin jälkeistä virhettä verojen korottamisesta ja leikkauksista ei pidä nyt toistaa.
– Lisää työtä ja investointeja – ja sitä kautta myös verotuottoja – on minun käsitykseni tulevien vuosien talouspolitiikan peruslinjasta.
Mittavia ansiotuloveron kevennyksiä Vanhanen ei ole jakamassa. Ne ovat hänen mukaansa kalliita työllisyyskeinoja eikä niihin nyt ole mahdollisuutta.
– Sen sijaan olisin valmis harkitsemaan isomman yhteisöverotuksen rakennemuutoksen valmistelua, jossa yritykseen jätettäviä voittovaroja verotettaisiin alemmalla verokannalla kuin yrityksestä ulosjaettavia voittovaroja. Tällaisen muutoksen tulisi olla pitkällä aikavälillä kustannusneutraali.