Jatkosota | Britannian työväenliike tylytti sotivia suomalaistovereita – SDP vastasi viileästi
Jatkosotaa 1941–1944 on tavattu tulkita useammista näkökulmista kuin sitä edeltänyttä talvisotaa ja seurannutta Lapin sotaa. Sota koetaan ristiriitaisena, sillä Suomi oli siinä hyökkääjä ja natsi-Saksan liittolainen.
– Suomi ei ajautunut jatkosotaan tahdottomana, vaan se teki ratkaisut Saksan suhteen itse. Totta kai siihen vaikuttivat suurvaltojen ratkaisut, mutta liittolaisuuteen lähdettiin omista tavoitteista ja lähtökohdista käsin, historiantutkija Markku Jokisipilä totesi Suomenmaalle haastattelussa vuonna 2020.
Ajatus erillissodasta keksittiin vasta Saksan sotaonnen käännyttyä vuonna 1943.
Jo sodan alettua sen oikeutus kyseenalaistettiin. Tunnettuja tapauksia ovat ne, kun suomalaissotilaat kieltäytyivät astumasta talvisotaa edeltäneiden rajojen yli.
Kommunistien jyrkimmän linjan edustajat vastustivat jo periaatteesta kommunistista Neuvostoliittoa vastaan sotimista.
Kriittisiä oltiin muussakin vasemmistossa. Syyskuussa 1941 Britannian työväenliike lähetti Suomen työväenliikkeelle nootin liittyen jatkosotaan.
Työväenpuolue ja ammattiyhdistysten keskusjärjestö TUC eivät voineet ymmärtää, miksi Suomen työväki taisteli natsijohtaja Adolf Hitlerin rinnalla. Suomalaiselle työväenliikkeelle lähettämässään nootissa brittiläiset kehottivat aateveljiään toimimaan kaikin keinoin sen puolesta, että Suomi irrottautuisi sodasta Saksan rinnalla ja liittyisi taisteluun ”demokratian ja sivistyksen puolesta” Saksaa vastaan.
Yhdistynyt kuningaskunta oli julistanut Saksalle sodan jo syyskuussa 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Taisteluna Britanniasta tunnettu ilmasota oli käyty 1940, ja Afrikassa britit ja saksalaiset kävivät 1941 jo suoraa maasotaa.
Vaikka vaatimukseen ei ollut mahdollista suostua, SDP-vetoinen työväenliike lähetti brittitovereille kuitenkin vastauksen.
Toteavassa vastauksessa sanottiin yksinkertaisesti, ettei Suomen sosiaalidemokraattinen työväenliike pidä erillisrauhaa käytännössä mahdollisena.
Rauhantunnustelut Suomi aloitti talvella ja keväällä 1944. Neuvostoliiton kesällä seuranneen suurhyökkäyksen myötä erillisrauha oli pakko tehdä, ja suostua ajamaan saksalaiset pois Pohjois-Suomesta. Lapin sodan 1944–1945 ajan Suomen voi katsoa olleen mukana vaaditussa taistelussa ”demokratian ja sivistyksen puolesta”.
Lähteenä mm.
Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen, WSOY, 2005
Jatkosota-kronikka, Gummerus 1991