Elokuvat | Kauriinmetsästäjä on maailman parhaita elokuvia – mutta siinä on liuta mielenkiintoisia virheitä
Vuonna 1978 ensi-iltansa saanut Kauriinmetsästäjä (The Deer Hunter) kuuluu elokuvahistorian kiistattomiin merkkiteoksiin. Michael Ciminon mestariteos kahmaisi aikanaan viisi Oscar-palkintoa, mukaan lukien parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen pystit.
Kauriinmetsästäjä teki lähtemättömän vaikutuksen katsojiin raastavalla tavallaan kuvata pienen pennsylvanialaisen teollisuuskaupungin yhteisöä, Vietnamissa riehuvaa sotaa ja ihmismieleen jääviä pysyviä haavoja.
Elokuva tunnetaan taiteellisesta kunnianhimostaan, Robert De Niron, Christopher Walkenin ja Meryl Streepin loistavista roolisuorituksista sekä unohtumattomista kohtauksistaan.
Kun katsoja alkaa purkaa elokuvan yksityiskohtia tarkemmin, paljastuu teoksesta kuitenkin liuta erikoisia kömmähdyksiä, maantieteellisiä oikkuja, anakronismeja ja teknisiä virheitä, jotka tekevät klassikon katsomisesta entistäkin mielenkiintoisempaa.
Elokuvan ehkä tunnetuin – ja täysin tahallinen – virhe liittyy sen maisemiin.
Elokuva sijoittuu Pennsylvanian osavaltiossa sijaitsevaan Clairtonin terästehdaskaupunkiin, ja miehet suuntaavat peurajahtiin Pennsylvanian Alleghenyvuoriston metsiin.
Todellisuudessa metsästyskohtaukset kuvattiin Washingtonin osavaltiossa, Mount Bakerin alueella lähellä Kanadan rajaa. Kontrasti on valtaisa. Pennsylvanian Alleghenyt ovat suurelta osin metsäisiä ja suhteellisen loivapiirteisiä vuoristoalueita, kun taas Washingtonin Kaskadivuoret tarjoavat jyrkkiä rinteitä, syviä laaksoja ja korkeita, lumihuippuisia vuoria.
Elokuvassa ystävysten autoretki pysähtyy muun muassa North Cascades Highwayn ja Diablo Laken maisemissa, vaikka tarinan mukaan he ovat matkalla Pennsylvanian vuorille. Kuvauksissa hypätään siis käytännössä kokonaan maan toiselle laidalle.
1970-luvun lopulla tällainen maantieteellinen silmänkääntötemppu oli helpompi toteuttaa kuin nykyään. Internetiä tai digitaalisia karttapalveluita ei ollut tarkistamisen apuna, eikä suuri yleisö päässyt vertailemaan kuvauspaikkoja satelliittikuviin.
Maantieteen ohella elokuvassa on useita pienempiä virheitä.
Yksi herkullisimmista koskee päähenkilö Michael Vronskyn (Robert De Niro) metsästyskivääriä. Kyseessä on vasenkätisille tarkoitettu Remington 700 BDL, jota De Niro käyttää elokuvan metsästyskohtauksissa.
Yhdessä metsästyskohtauksen otoksessa kivääri näyttää yllättäen muuttuvan oikeakätiseksi: lukko onkin aseen oikealla puolella. Samalla Michaelin rannekello vaihtaa rannetta.
Todennäköinen selitys on, että filminegatiivi on käännetty peilikuvaksi, jotta otos saatiin sopimaan paremmin kohtauksen jatkuvuuteen. Virhe on erityisen ovela juuri siksi, että tavallinen katsoja ei sitä huomaa lainkaan. Metsästäjän silmään väärällä puolella oleva lukko sen sijaan pistää välittömästi.
Michaelin metsästämän eläimenkin pitäisi olla Pennsylvanian luonnossa elävä valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus). Kuvissa nähdään kuitenkin saksanhirvi (Cervus Elaphus), Euraasiasta peräisin oleva laji, joka ei kuulu Pennsylvanian alkuperäiseen eläimistöön.
Listaa täydentävät muut pienet herkkupalat. Esimerkiksi elokuvan alkupuolella, kun morsian Angela katsoo itseään peilistä hääpuvussaan, hänen päänsä yläpuolella keikkuva puomimikrofoni näkyy selvästi peilikuvassa. Myös osa musiikista on elokuvan tapahtumia myöhemmältä ajalta.
Koska Kauriinmetsästäjä on ennen kaikkea sotaan sijoittuva draama, sen suhteellisen vapaa suhde historiallisiin faktoihin on herättänyt vuosien varrella paljon keskustelua.
Elokuvan kaikkein tunnetuin elementti – Vietkongin vankileirillä pelattava venäläinen ruletti – on vailla dokumentoitua historiallista näyttöä.
Ei ole löytynyt luotettavaa dokumentaatiota siitä, että Vietkong olisi pakottanut amerikkalaisia sotavankeja pelaamaan tällaista peliä. Pulitzer-palkittu Vietnam-kirjeenvaihtaja Peter Arnett kirjoitti vuonna 1979, ettei Vietnamin sodan kahdenkymmenen vuoden aikana ollut yhtäkään dokumentoitua tapausta venäläisestä ruletista.
Cimino puolestaan puolusti kohtausta ja kertoi myöhemmin nähneensä Singaporessa julkaistuja lehtileikkeitä, joiden hänen mukaansa olisi pitänyt todistaa vastaavanlaisen käytännön olemassaolo. Hän ei kuitenkaan yksilöinyt näitä artikkeleita.
Kohtauksen tausta on joka tapauksessa kiinnostava: venäläinen ruletti ei alun perin edes kuulunut Vietnam-tarinaan.
Elokuvan pohjana ollut Louis Garfinklen ja Quinn K. Redekerin julkaisematon käsikirjoitus The Man Who Came to Play käsitteli Las Vegasiin sijoittuvaa tarinaa, jossa venäläisellä ruletilla oli keskeinen osa. Michael Cimino ja Deric Washburn muokkasivat käsikirjoitusta ja siirsivät venäläisen ruletin Vietnamin sodan yhteyteen.
Michaelin univormussa ja varusteissa on myös omat omituisuutensa. Vietnamissa hän esiintyy Yhdysvaltain armeijan Special Forces -sotilaana ja käyttää vihreää barettia. Kotiinpaluun yhteydessä hänen juhla-asunsa hihassa on kuitenkin 101. maahanlaskudivisioonan tunnus, joka ei sovi yhteen muun hahmon sotilasuran kanssa.
Lisäksi Vronsky palaa Vietnamista täysi parta kasvoillaan ja esiintyy univormussa. Yhdysvaltain armeijan tuolloisten määräysten mukaan kasvojen karvoituksen piti täyttää säädetyt vaatimukset, eikä parrakkaana olisi kotiin palattu.
Kauriinmetsästäjä ei ole kuitenkaan mikään dokumentti. Se on taideteos, jonka tavoitteena oli herättää syviä tunteita, käsitellä traumoja ja näyttää ihmisluonnon äärilaidat.
Luovan palon ja pakkomielteisen taiteellisen vision vallassa käytännön logiikka saattoi joskus väistyä suuren draaman tieltä.