Keskusta paalutti reunaehtonsa – “Yritysten verotusta ei tämä hallitus kiristä“

Talouspolitiikka

Keskustan vastuulla on se, että yrittäjien asemaa ei heikennetä – keskusta on yrittäjien lukko ja luotto tässä hallituspohjassa, puheenjohtaja Annika Saarikko paalutti, kun puolue julkaisi torstaina talous- ja yhteiskuntapoliittiset linjauksensa.

Työllisyyden kohentamisessa keskeisessä asemassa on ennustettava toimintaympäristö yrityksille, keskusta korostaa.

– Keskusta on tosissaan, kun sanoo, että yritysten verotusta ei tämä hallitus kiristä. Se ei liity yhteenkään yksittäiseen veroratkaisuun, vaan toimintaympäristön ennustettavuuteen.

Saarikko muistutti siitäkin, että hallitusvastuuseen lähteminen ei ollut keskustalle yksiselitteinen valinta.

– Vaikka (hallitus)ohjelma on ollut hyvä ja hallitus on paljon mainettaan ja puheitaan parempi suhteessa kasvuun ja yrittäjyyteen, niin meillä on reunaehtomme. Ne reunaehdot lähtevät siitä, että Suomi valitsee sen tienhaaran, polun kohdan, jossa valitaan elinvoima, kestävä kasvu ja uudistuminen.

Saarikko korostaa omistamisen arvostamista.

– Tavoittelemme sellaista investointien, uuden luomisen ja kestävän kasvun näkyä, jonka pohja on ”omistettu Suomessa, suunniteltu Suomessa ja valmistettu Suomessa”.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) lupaa, että toimintaympäristön ennustettavuudesta pidetään huolta myös tulevassa kehysriihessä.

– Sipilän ja Marinin hallitusten aikana tulee kahdeksan vuoden jakso, jolloin yritysten ja omistajien ei tarvitse pelätä ennakoimattomia muutoksia, jotka sotkevat kustannuslaskelmat.

Vanhanen kertoo, että Suomea vaivaava investointivaje, siitä seuraava heikko tuottavuuden kehitys ja väestörakenteen muutos merkitsevät sitä, että tälle vuosikymmenelle ennakoidaan vain noin yhden prosentin kansantuotteen keskimääräistä kasvua.

– Se tarkoittaa yhteiskunnan hiipumista ja julkisen talouden vajeiden jäämistä pysyväksi, ellei tehdä kovia korjausliikkeitä.

Keskustan mukaan hallituksen huhtikuisessa puoliväliriihessä tulee tehdä päätökset 20 000–30 000 lisätyöllisestä ja lopuista siten, että tavoite 80 000 uuden työpaikan luomisesta täyttyy. Kuluneella vaalikaudella on tehty päätöksiä, joiden avulla tavoitellaan noin 30 000 lisätyöllistä.

Varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo, että tähän saakka työllisyyspäätöksissä painopiste on ollut ratkaisuissa, jotka ovat olleet julkisen talouden kannalta aika kalliita.

– Siksi haluamme korostaa, että tulevien työllisyyspäätösten pitää vahvistaa julkista taloutta. Keinoja, jotka kannustavat työelämässä pitempään pysymistä ja tuovat työpaikoille asennemuutosta niin, että iän ja ammatin tuomaa kokemusta arvostetaan yhä enemmän työpaikoilla, Lohi toteaa.

Keskusta myös esittää, että työehtosopimusjärjestelmää arvioitaisiin kokonaisuudessaan.

– Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946. Maailma on aika paljon muuttunut sen jälkeen, Lohi sanoo.

Keskustan esittämiin työllisyyttä lisääviin toimiin kuuluvat muiden muassa ansioturvan ja työmarkkinatuen uudistaminen niin, että työttömyysjaksot lyhenevät ja avoimien työpaikkojen täyttyminen nopeutuu. Työmarkkinatuki kytkettäisiin aiempaa tiiviimmin yksilöllisiin palveluihin.

Oppivelvollisuusuudistukseen tulee puolueen mukaan liittää nuorten oppisopimusten merkittävä lisääminen.

Keskusta ottaisi myös käyttöön kotouttamistyön mallin, jolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Osatyökyisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille tulisi keskustan mukaan perustaa uusi kansallinen toimija.

Keskusta loisi myös valtakunnallisen hankkeen yritysten työvoimatarpeiden ja työnhakijoiden kohtaamisen parantamiseksi.

Työllisyysaste saatiin viime vaalikaudella yli 70 prosentin kipurajan, mutta nyt on taas menty sen alle, Saarikko sanoo.

– Siinä viivassa kulkee hyvinvointivaltion kantokyvyn raja.

– Tämä tilanne on pakko saada korjatuksi, ja siihen on kaksi lääkettä: työn tarjonta ja työn kysyntä, Saarikko toteaa.

Suomi on keskustan mukaan nyt tienhaarassa, jossa on valittavana joko elinvoiman tai näivettymisen tie.

– Nykymaailmassa ei pärjää, ellei systemaattisesti kehitetä uutta, Vanhanen sanoo.

Siksi keskusta on valmis harkitsemaan suurta rahastoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. TKI-rahastossa on puhuttu jopa 10 miljardin euron mittakaavasta, Vanhanen kertoo.

Valtionvarainministeri kuitenkin korostaa, ettei hän voisi laittaa nimeään rahastoon ilman varmuutta siitä, että hallitus pystyy työmarkkinauudistuksiin ja että yritysten investointiedellytykset ovat hyvät.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää Vanhasen mukaan lisätä.

Oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinja on jo tekeillä EU:n ulkopuolisille erityisosaajille kuten start-up yrittäjille, mutta Vanhasen mukaan maahanmuuttoa tarvitaan laajemminkin.

– Meidän pitää toimia sekä kausityövoiman että muun työvoiman saamiseksi, Vanhanen sanoo.

Saarikko muistuttaa, että Suomea mitataan ehkä vasta vuonna 2030 siinä, miten nopeasti talouden nousujohteiseen buumiin päästiin kiinni vaikean korona-ajan jälkeen.