Keskusta paalutti reunaehtonsa – “Yritysten verotusta ei tämä hallitus kiristä“

Hallituksen huhtikuisessa puoliväliriihessä tulee tehdä päätökset 20 000–30 000 lisätyöllisestä, keskusta linjaa
Talouspolitiikka

Keskustan vastuulla on se, että yrittäjien asemaa ei heikennetä – keskusta on yrittäjien lukko ja luotto tässä hallituspohjassa, puheenjohtaja Annika Saarikko paalutti, kun puolue julkaisi torstaina talous- ja yhteiskuntapoliittiset linjauksensa.

Työllisyyden kohentamisessa keskeisessä asemassa on ennustettava toimintaympäristö yrityksille, keskusta korostaa.

– Keskusta on tosissaan, kun sanoo, että yritysten verotusta ei tämä hallitus kiristä. Se ei liity yhteenkään yksittäiseen veroratkaisuun, vaan toimintaympäristön ennustettavuuteen.

Saarikko muistutti siitäkin, että hallitusvastuuseen lähteminen ei ollut keskustalle yksiselitteinen valinta.

– Vaikka (hallitus)ohjelma on ollut hyvä ja hallitus on paljon mainettaan ja puheitaan parempi suhteessa kasvuun ja yrittäjyyteen, niin meillä on reunaehtomme. Ne reunaehdot lähtevät siitä, että Suomi valitsee sen tienhaaran, polun kohdan, jossa valitaan elinvoima, kestävä kasvu ja uudistuminen.

Saarikko korostaa omistamisen arvostamista.

– Tavoittelemme sellaista investointien, uuden luomisen ja kestävän kasvun näkyä, jonka pohja on ”omistettu Suomessa, suunniteltu Suomessa ja valmistettu Suomessa”.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) lupaa, että toimintaympäristön ennustettavuudesta pidetään huolta myös tulevassa kehysriihessä.

Sipilän ja Marinin hallitusten aikana tulee kahdeksan vuoden jakso, jolloin yritysten ja omistajien ei tarvitse pelätä ennakoimattomia muutoksia, jotka sotkevat kustannuslaskelmat.

Vanhanen kertoo, että Suomea vaivaava investointivaje, siitä seuraava heikko tuottavuuden kehitys ja väestörakenteen muutos merkitsevät sitä, että tälle vuosikymmenelle ennakoidaan vain noin yhden prosentin kansantuotteen keskimääräistä kasvua.

– Se tarkoittaa yhteiskunnan hiipumista ja julkisen talouden vajeiden jäämistä pysyväksi, ellei tehdä kovia korjausliikkeitä.

Keskustan mukaan hallituksen huhtikuisessa puoliväliriihessä tulee tehdä päätökset 20 000–30 000 lisätyöllisestä ja lopuista siten, että tavoite 80 000 uuden työpaikan luomisesta täyttyy. Kuluneella vaalikaudella on tehty päätöksiä, joiden avulla tavoitellaan noin 30 000 lisätyöllistä.

Varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo, että tähän saakka työllisyyspäätöksissä painopiste on ollut ratkaisuissa, jotka ovat olleet julkisen talouden kannalta aika kalliita.

– Siksi haluamme korostaa, että tulevien työllisyyspäätösten pitää vahvistaa julkista taloutta. Keinoja, jotka kannustavat työelämässä pitempään pysymistä ja tuovat työpaikoille asennemuutosta niin, että iän ja ammatin tuomaa kokemusta arvostetaan yhä enemmän työpaikoilla, Lohi toteaa.

Keskusta myös esittää, että työehtosopimusjärjestelmää arvioitaisiin kokonaisuudessaan.

– Työehtosopimuslaki on vuodelta 1946. Maailma on aika paljon muuttunut sen jälkeen, Lohi sanoo.

Keskustan esittämiin työllisyyttä lisääviin toimiin kuuluvat muiden muassa ansioturvan ja työmarkkinatuen uudistaminen niin, että työttömyysjaksot lyhenevät ja avoimien työpaikkojen täyttyminen nopeutuu. Työmarkkinatuki kytkettäisiin aiempaa tiiviimmin yksilöllisiin palveluihin.

Oppivelvollisuusuudistukseen tulee puolueen mukaan liittää nuorten oppisopimusten merkittävä lisääminen.

Keskusta ottaisi myös käyttöön kotouttamistyön mallin, jolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Osatyökyisten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille tulisi keskustan mukaan perustaa uusi kansallinen toimija.

Keskusta loisi myös valtakunnallisen hankkeen yritysten työvoimatarpeiden ja työnhakijoiden kohtaamisen parantamiseksi.

Työllisyysaste saatiin viime vaalikaudella yli 70 prosentin kipurajan, mutta nyt on taas menty sen alle, Saarikko sanoo.

– Siinä viivassa kulkee hyvinvointivaltion kantokyvyn raja.

– Tämä tilanne on pakko saada korjatuksi, ja siihen on kaksi lääkettä: työn tarjonta ja työn kysyntä, Saarikko toteaa.

Suomi on keskustan mukaan nyt tienhaarassa, jossa on valittavana joko elinvoiman tai näivettymisen tie.

– Nykymaailmassa ei pärjää, ellei systemaattisesti kehitetä uutta, Vanhanen sanoo.

Siksi keskusta on valmis harkitsemaan suurta rahastoa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. TKI-rahastossa on puhuttu jopa 10 miljardin euron mittakaavasta, Vanhanen kertoo.

Valtionvarainministeri kuitenkin korostaa, ettei hän voisi laittaa nimeään rahastoon ilman varmuutta siitä, että hallitus pystyy työmarkkinauudistuksiin ja että yritysten investointiedellytykset ovat hyvät.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää Vanhasen mukaan lisätä.

Oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinja on jo tekeillä EU:n ulkopuolisille erityisosaajille kuten start-up yrittäjille, mutta Vanhasen mukaan maahanmuuttoa tarvitaan laajemminkin.

– Meidän pitää toimia sekä kausityövoiman että muun työvoiman saamiseksi, Vanhanen sanoo.

Saarikko muistuttaa, että Suomea mitataan ehkä vasta vuonna 2030 siinä, miten nopeasti talouden nousujohteiseen buumiin päästiin kiinni vaikean korona-ajan jälkeen.

Kommentit (3)

  • TOLONEN PASI

    20 000 lisätöllistettyä?
    Tarkoittako tämä tuottavia työpaikkoja vai maakuntahimmelitöitä, jotka maksetaan kuntien verorahoista?
    Helppoja vaalilupauksia jos ei ehdotusta mistä nämä työpaikat syntyvät.
    Jos riihi pidettäisiin ennen kuntavaaleja, olisi mukava nähdä miten Keskusta pitäisi näistä kovista lupauksista kiinni..

    Onnea ministeri Saarikolle hallituspuolueiden neuvotteluihin…

  • TOLONEN PASI

    Luvataan äänestäjille kuuta taivaalta.
    Sitä on Keskusta.
    Lähipiirille hyviä virkoja ja tutuille hyviä kauppoja.
    Myös SDP ja Kokoomus ovat samanlaisia ”kuntalaisten” puolueita.

  • Lukija4

    Keskustan reunaehdot talous-ja yhteiskuntapoliittisen linjauksen muodossa viitoittavat hallituksen loppukauden toimintojen suuria linjoja. Näiltä pohjilta keskusta etenee hallituksen sisäisessä työskentelyssä eteenpäin hallituspuolueiden yhteiseen esitykseen. Näissä neuvotteluissa tällainen puolueen valmistelema linjauspaperi on kullan arvoinen, koska sitä tehdessä on jouduttu paljon pohtimaan periaate-tasolla asioita. Periaate-tason ratkaisut voidaan toteuttaa erilaisia vaihtoehtoja yhteen sovittamalla ja näin hallituksen yhteiset esitykset syntyvät. Yhteen sovittaminen hallituksessa on hyvin ”tulikiven katkuista”, koska eri puolueilla on erilaiset tavoitteet ja periaatteet ja niistä on sorvattava yhteinen näkemys. Esimerkkinä metsätalous, keskustalle se on mahdollisuus ja vihreille ongelma, yms.

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen