Televisio | Puhtaita purjeita ja raakaa bisnestä – tulisieluinen laivanvarustaja James Onedin valloitti valtameret ja tv-katsojien sydämet
Kun Aram Hatšaturjanin mahtipontiset sävelet baletista Spartacus kajahtivat ja televisioruudussa valkoinen purjelaiva halkoi myrskyistä merta, suomalaiskodeissa pysähdyttiin.
BBC:n tuottama Merilinja (The Onedin Line) oli 1970-luvun ja 1980-luvun taitteen suuri yhteinen tv-elämys, joka vangitsi miljoonat katsojat ruudun ääreen seuraamaan 1800-luvun merenkulun, bisneksen ja perhedraaman tyrskyjä.
Vuosina 1971–1980 esitetty 91-jaksoinen kahdeksan tuotantokauden klassikkodraama jätti syvän jäljen televisiohistoriaan ja aikansa suomalaiskatsojien muistiin. Suomessa Yle esitti sarjaa vuosina 1972–1975 ja 1977–1980.
Sarjan luoja Cyril Abraham sai kipinän tarinaan huomatessaan, että monet suuret brittiläiset varustamot olivat syntyneet 1800-luvulla yksittäisten, määrätietoisten yrittäjien työn tuloksena.
Abraham halusi luoda tarinan, joka ei velloisi aateliskartanoiden maailmassa vaan kertoisi teollisen vallankumouksen pyörteissä omaa tietään raivaavan yrittäjän noususta.
Hahmon nimeksi valikoitui James Onedin. Abraham muokkasi nimen mytologisen Ondine-vedenneidon nimestä. Tapahtumapaikaksi valikoitui vuoden 1860 Liverpool, maailmankaupan ja merenkulun sykkivä keskus, jossa perinteiset purjelaivat olivat vähitellen tekemässä tilaa höyryvoimalle ja uusille laivanrakennustekniikoille.
Tarina alkaa Peter Gilmoren esittämästä pennittömästä, 28-vuotiaasta merikapteenista James Onedinista, jolla on teräksinen tahto mutta ei pääomaa omien suunnitelmiensa toteuttamiseen. Hänen isänsä on jättänyt liikkeensä ja rahansa vanhemmalle pojalleen, joten James joutuu raivaamaan tiensä omin päin.
Saavuttaakseen tavoitteensa eli oman laivan ja varustamon Onedin tekee kylmän taktisen ratkaisun: hän menee naimisiin itseään vanhemman naimattoman Anne Websterin kanssa.
Avioliitto alkaa käytännössä liikesopimuksena. Sen myötä James saa käyttöönsä vaimonsa isän omistaman kolmimastoisen purjelaivan Charlotte Rhodesin. James saa laivan, ja Anne mahdollisuuden avioliittoon, jota hän ei muuten ehkä olisi saanut.
Vaikka liitto alkaa pragmaattisena vaihtokauppana, vuosien mittaan Jamesin ja Annen välille kasvaa syvä, joskin monimutkainen rakkaus ja keskinäinen kunnioitus.
Anne toimii miehensä kovan bisnesvaiston moraalisena omatuntona. Jamesin liiketoimet ajautuvat toistuvasti ristiriitaan Annen oikeudentajun kanssa, mutta suhde kestää vaikeudet.
Annen traaginen kuolema lapsivuoteeseen toisen tuotantokauden lopussa on yksi sarjan koskettavimmista käänteistä. James on ehtinyt rakastua vaimoonsa syvästi, ja menetyksen jälki säilyy hänessä pitkään.
Gilmoren suurenmoisesti tulkitsema James Onedin on televisiohistorian kiehtovimpia nousukaskapitalisteja, joka raivaa tiensä Liverpoolin varustamopiirien huipulle kyynisellä taktiikalla, riskinotolla ja tinkimättömällä liikeälyllä.
Onedinille ihmissuhteet, avioliitot ja sopimukset ovat välineitä, joilla avataan ovia uusiin liiketoimiin, hankitaan laivoja ja kasvatetaan varustamon vaikutusvaltaa.
Silti hahmossa on tiettyä rehellisyyttä: James kantaa itse itsekkyytensä seuraukset, seisoo laivansa komentosillalla tuulessa ja tuiskussa eikä kaihda fyysistä työtä. Hän ei ole pelkkä toimistossaan istuva rahamies, vaan merenkulun arkea tunteva kapteeni, joka ymmärtää, millaisia riskejä hänen päätöksensä merkitsevät.
Gilmore teki Onedinista moniulotteisen antisankarin, jonka puolesta katsoja huomaa kerta toisensa jälkeen jännittävänsä, vaikka miehen keinot käyvät usein moraalin rajoilla.
Onedinin rinnalla sarja rakentui vahvojen vastavoimien ja värikkäiden hahmojen varaan. Uskollinen, jörö perämies ja myöhempi kapteeni William Baines, jota näytteli Howard Lang, toi sarjaan aitoa merikarhun karismaa ja käytännön kokemusta.
Baines oli Gilmoren luottomies, mutta ei pelkkä myötäilijä: hänen merimiestaitonsa ja arvostelukykynsä olivat usein korvaamattomia.
Jamesin sisar Elizabeth kasvoi sarjan edetessä veljensä veroiseksi, itsenäiseksi ja teräväksi liikenaiseksi maailmassa, jossa valta ja kaupankäynti kuuluvat perinteisesti miehille.
Vastustajat, kuten mahtavat Callonin ja Frazerin kauppahuoneet sekä älykäs Daniel Fogarty, pitivät kilpailun rahtisopimuksista, vakuutuksista ja uusista laivoista kireänä vuodesta toiseen.
Samalla perhesuhteet, rakkaus ja henkilökohtaiset kunnianhimot sotkeutuivat toisiinsa tavoilla, jotka tekivät sarjasta enemmän kuin pelkän merenkulun seikkailukertomuksen.
Tuotannollisesti Merilinja oli aikansa suururakka, jossa yhdistyivät autenttiset miljööt ja brittiläisen televisiotuotannon kunnianhimo.
Sarjaa kuvattiin muun muassa Dartmouthissa ja Falmouthissa sekä Gloucesterin historiallisissa satamaympäristöissä, joiden avulla rakennettiin 1800-luvun Liverpoolin tunnelmaa.
Alkutekstien unohtumaton valkoinen purjelaiva oli norjalainen koululaiva Christian Radich. James Onedinin ensimmäisenä aluksena nähty Charlotte Rhodes puolestaan oli todellinen, vuonna 1904 Tanskassa rakennettu puinen purjelaiva.
Sarjan loppupuolella tuotantotapa muuttui. Aiemmille kausille ominaiset laajat merelliset miljööt ja ulkokuvaukset vaihtuivat studioissa kuvattuihin kohtauksiin. Alkuvuosien karu ja merellinen tunnelma vaihtui paikoin halvan näköiseksi studiodraamaksi.
Merilinjasta tuli kansainvälinen menestys. Sarja myytiin kymmeniin maihin, ja esimerkiksi Ruotsissa sen suosio johti jopa todellisen Ånedin-Linjen-varustamon perustamiseen.
Romaniassa sarja oli niin suosittu, että sen esittäminen muiden länsimaisten viihdeohjelmien tavoin joutui lopulta väistymään Nicolae Ceaușescun hallinnon propagandapainotteisen televisiopolitiikan tieltä. Osa katsojista pyrki seuraamaan suosikkiohjelmiaan ulkomaisilta televisiokanavilta, jos se oli teknisesti mahdollista.
Aika ei ole syönyt Merilinjan vetovoimaa. Se muistetaan edelleen aikakautensa suurena televisiodraamana, jossa purjeiden pauke, merisuola, viktoriaaninen juonittelu ja teollisen ajan murros tiivistyivät vangitsevaksi iltaviihteeksi.
Ennen kaikkea se muistetaan Peter Gilmoren unohtumattomasta roolityöstä James Onedinina – miehenä, joka päätti valloittaa valtameret hinnalla millä hyvänsä.