Minja Koskela piikitteli Lindtmania – "Muut ovat lipuneet oikealle"
Gallupnosteessa olevan vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela perää muutosta velkajarrusopimukseen.
Hän sanoi puheessaan puoluevaltuustolle lauantaina, että sopimuksessa edellytetyt 8–11 miljardin euron sopeutukset todennäköisesti heikentävät talouden kehitystä. Suomen pitäisi neuvotella EU:n kanssa joustoista tavoitteeseen, Koskela sanoi.
– Tiukasta menokurista ei ole mitään iloa, jos me emme kykene uusiin investointeihin, lisääntyviin työpaikkoihin ja kasvaviin verotuloihin, Koskela totesi.
Valtiontalouden kehysmenettely pitäisi Koskelan mielestä uudistaa. Nykyisellään hallitus päättää kautensa aluksi vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta.
– Tulot pitäisi huomioida kehysmenettelyssä samoin kuin menotkin huomioidaan. Tämä on ollut yksi meidän keskeinen kritiikkimme myös suhteessa velkajarruun, että jos tehdään uutta talouspolitiikan kehikkoa, sitä pitäisi tarkastella vähän laajemmin, Koskela sanoi STT:n haastattelussa.
Vasemmistoliitto haluaa, että valtiontaloutta sopeutettaisiin maltillisemmin. Sopeutus tulisi jakaa useammalle vaalikaudelle ja siihen tulisi sisällyttää myös taloutta elvyttäviä investointeja.
Eduskuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta. Miten Koskela ajattelee, että ehdotukseen suhtaudutaan mahdollisissa tulevissa hallituskumppaneissa?
– Muistaakseni demareista ainakin Sanna Marin on tätä väläyttänyt aikaisemmin, että ei tämä nyt yksin vasemmistoliiton aihe ole, hän vastaa.
Jos SDP voittaisi vaalit, hallitusneuvottelut käytäisiin kuitenkin Sanna Marinin sijaan puolueen nykyisen puheenjohtajan Antti Lindtmanin johdolla.
Perjantaina julkaistussa Tulirinta-kirjassa Lindtman kirjoittaa: ”Äärivasemmalla on ihmetelty SDP:n liittymistä talousohjaussopimukseen, jonka tarkoitus on pitkällä aikavälillä hillitä julkisen talouden velkaantumista. Samalla Vasemmistoliitto on toki sitoutunut EU:n taloussääntöihin, jotka ovat käytännössä yhtä tiukat kuin omat suitsemme.”
Koskela ei lämpene Lindtmanin kuvailulle äärivasemmasta. Hänen mukaansa talouspoliittinen keskustelu on tällä vaalikaudella siirtynyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla oikeistolaisemmaksi.
– Me olemme ainoa puolue, joka on seissyt omalla paikallaan vasemmassa slotissa. Ei meistä ole tullut jyrkempiä, vaan muut ovat lipuneet enemmän oikealle, Koskela sanoo.
Hän kehottaa Lindtmania tarkastamaan vasemmistoliiton lausunnot velkajarrusta ja EU:n finanssipoliittisista säännöistä, jotka pitää Koskelan mukaan tuoda kansalliseen lainsäädäntöön kuten muunkin EU-lainsäädännön.
– Samaan aikaan on niin, että kansallisesti päätetään aina talouspolitiikan linjasta ja finanssipolitiikan linjasta. Me emme voi hirttäytyä kiinni sellaisiin sääntöihin, jotka pahimmillaan ovat tuhoksi meidän hyvinvointivaltiollemme.
Huolimatta linjaerosta suurten puolueiden velkajarrukantaan Koskela sanoo puolueensa tavoittelevan paikkaa seuraavassa hallituksessa.
– Me pyrimme tietenkin hallitukseen, koska hallituksessa muutetaan asioita. Ajatus siitä, että vasemmistoliitto ei kykene tekemään kompromisseja, on minusta täysin järjetön.
Hän ei näe sitoutumattomuutta velkajarruun esteenä hallitukseen menolle, koska ei usko muidenkaan puolueiden noudattavan sopimusta pilkuntarkasti.
Velkajarrusopimuksen mukaisiin sopeutustoimiin ei lähtökohtaisesti voida laskea mukaan esimerkiksi kasvu- tai työllisyystoimia, vaan sopeutus on tehtävä menoleikkauksilla tai veronkiristyksillä.
– Olen suhteellisen varma siitä, että tätä tullaan jollakin tavalla kiertämään niin, että sinne lisätään myös joitakin kasvutoimia mukaan. Silloin se kokonaisuus on jo ihan erilainen.
Vasemmistoliitto tavoittelee hallitusohjelmaan investointeja muun muassa vihreään siirtymään, rakennusalalle sekä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.
Työmarkkinoilla pitäisi Koskelan mukaan aloittaa nykyisen hallituksen horjuttaman valtatasapainon palauttaminen.
– Se edellyttää, että järjestäytymisastetta nostetaan, eli että yhä useampi työntekijä kuuluu ammattiliittoon, Koskela sanoi puheessaan.
Hän vaati, että Orpon hallituksen poistama ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitää palauttaa ja nostaa kaksinkertaiseksi.
– Tämä lisäisi kannusteita liittyä ammattiliittoihin ja sitä kautta vahvistaisi neuvottelukulttuuria, yhteiskunnan vakautta sekä demokratian toteutumista. Esitys ei edes ole mitenkään radikaali, sillä näin toimitaan jo esimerkiksi Portugalissa, Koskela perusteli.