Lukijalta: Pohjoisen kasvu tarvitsee junia ja lentoja
Liikenne- ja viestintäministeriön 14.10. julkaisemat virkakunnan viestit seuraavalle hallitukselle ovat johtamassa siihen, että samaan aikaan kun lentoasemaverkkoa esitetään karsittavaksi, pohjoista uhkaavat myös raideliikenteen heikennykset, kun kilpailu avautuu vuonna 2031.
Tulevaisuuden raideliikennesuunnitelman lähtökohtana on, ettei kilpailutettua ja markkinaehtoista liikennettä voi ajaa samalla kalustolla. Valtion tukema liikenne hoidettaisiin valmisteltavan valtion kalustoyhtiön Railstockin kalustolla, jota liikennöivät yhtiöt vuokraavat.
Kalustoyhtiön omistukseen on tarkoitus siirtää Sm7-lähijunakalustoa, jonka pohjalta tuetun liikenteen kilpailutus suunnitellaan.
Malliin liittyy kaksi merkittävää ongelmaa, jotka eivät edistä liikenteen kestävyyttä ja raideliikenteen houkuttelevuutta. Uudistuksen jälkeen suorat päiväjunayhteydet pohjoiseen päättyisivät Kuopiossa ja Oulussa pakollisiin junanvaihtoihin.
Lisäksi Sm7-kalusto on suunniteltu lähiliikenteeseen, eikä sen palvelutaso vastaa pitkän matkan junaliikenteen tarpeita.
Sm7-junien nopeus riittää pohjoisen rataosuuksien nykyiseen maksiminopeuteen, vaikka niiden huippunopeus jää IC- ja Pendolino-junista. Jos kalusto ei pysty hyödyntämään radan parempaa kuntoa, on vaarana, ettei rataverkkoa jatkossa kehitetä siellä, missä junaliikenne on valtion tukemaa.
Tämä heikentää alueiden välistä tasa-arvoa ja on konkreettinen esimerkki siitä, miten väyläomaisuuden kehittäminen voi pysähtyä pohjoisessa.
Kun pöydällä on ehdotus siirtää vähäliikenteiset lentoasemat yksityisille tai kuntien vastuulle, se ei koske vain lentoliikennettä. Ehdotus piirtää uuden rajan valtion ja kuntien väylävastuulle, ja samaa rajaa voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös raiteisiin ja teihin.
Joukkoliikenteessä jokainen pakollinen vaihto tekee matkaketjusta häiriöherkemmän, ja myöhästymiset voivat katkaista yhteyksiä kokonaan. Liikenne 12 -suunnitelman mukaan toimivassa liikennejärjestelmässä yhteydet on järjestetty tarkoituksenmukaisesti.
Malli, jossa tuetun ja markkinaehtoisen liikenteen väliin tulee junanvaihtoja ja palvelutaso putoaa, ei tue tätä tavoitetta. Se heikentää liikennejärjestelmän toimivuutta ja kestävän liikkumisen edellytyksiä.
Oulun kauppakamari pitää kriittisen tärkeänä, että kaikki vaihtoehdot selvitetään ja tehdään kalustojärjestelyt, joilla pohjoisen junaliikenteen palvelutaso ja matkaketjut turvataan.
Kalusto voisi esimerkiksi olla laajemmin kalustoyhtiön hallinnoimaa, ja operaattorit vuokraisivat sitä riippumatta siitä, onko liikenne markkinaehtoista vai tuettua. Näin operaattori ja henkilökunta voisivat vaihtua sarana-asemilla, mutta matkustajalle yhteys säilyisi suorana.
Mari Viirelä
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/