Voivatko poliitikot päättää etätyöstä? – Professorin mukaan lähivuosien trendejä on vaikea ennustaa

Etätyö

Korona-aika opetti suomalaiset ja muun maailman tekemään etätöitä. Vaikka työpaikoille on viime vuosina palattu, etätyö on jäänyt keskeiseksi osaksi työtapojen keinopalettia.

Jossain trendi on muuttunut täysin päinvastaiseksi. Suurissa teknologiayhtiöissä ja pankkisektorilla vaaditaan työntekijöitä pikaisella aikataululla takaisin konttorille.

Kuka puolustaisi etätyöntekijää? Se muu elämä kun tuli jo sovitettua siten, että ainakin suurin osa ajasta ollaan kotikonttorilla.

Puolueista keskusta on asettunut etätyöntekijöiden taakse. Varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa Suomenmaalle, että etätyö on tätä päivää.

– Se on perheystävällinen tapa tehdä töitä, mutta myös monenlaisiin muihin tilanteisiin sopiva vaihtoehto. Paikkariippumattomasti tehtävään kuin tehtävään saadaan parhaat ammattilaiset.

– Keskusta puolustaa etä- ja hybridityötä. Työpaikan tehtävä määrittää, mihin työhön sopii mikäkin, mutta huomaan, että kehitys on mennyt suuntaan, että etätyötä aletaan kategorisesti kieltää. Se on varsin vanhanaikaista ajattelua, Kemppi painottaa.

Etätyö on paljolti työsopimus- ja työmarkkina-asia. Voiko politiikalla ylipäätään vaikuttaa etätyön puolesta?

Kyllä voi, Hilkka Kemppi luottaa.

– Olen harmissani siitä, että verotuksesta on poistettu etätyön verovähennys. Kannustimet, joilla tehdään työn vastaanottamisesta kannattavaa, vaikka työpaikka sijaitsisi kauempana, ovat verotuksessa järkeviä. Politiikalla voi vaikuttaa, että kannustimet työn vastaanottamiseen paranevat. Siinä etätyö on yksi keino.

Keskusta uskoo myös, että etätyöllä voidaan avittaa alueiden elinvoimaa. Hyödyt ovat myös paikkariippumattomia.

– Korona-aikanakin tuli näkyväksi, kuinka etätyöllä tuli mahdolliseksi tehdä uudella tavalla tuottavuusloikkia. Perheen ja työn yhdistämisessä etätyö tekee mahdolliseksi täysipäiväisen työn tekemisen tilanteessa, jossa pelkällä lähityöllä voisi tehdä vain osa-aikaista työtä.

– Etä- ja eritoten hybridityö ovat tuottavuutta ja taloudellista pärjäämistä lisääviä asioita.

Kemppi muistuttaa myös polttoaineiden hintojen noususta. Tässä tilanteessa etätyö avittaa siinä, ettei työttömyys pahene.

– Että pystytään pitämään rattaat pyörimässä, vaikka työmatkojen ajaminen ei olekaan kannattavaa.

Keskusta ajaa myös etäopetuksen sallimista perusopetuslakiin.

– Aika erikoista, että tällä hetkellä Espoossa ei voi lukea ranskaa, kun ei ole riittävästi opiskelijoita. Kielet ja vaikkapa matematiikan täydennyskoulutus pitäisi voida toteuttaa myös etänä.

Mutta miten asia nähdään akateemisessa maailmassa? Onko etätyöllä tuoreimman tutkimuksen mukaan näkymiä vaikka suuryhtiöt vaativatkin työntekijöitään takaisin konttoreille?

Professori Sami Paavola Helsingin yliopistosta pitää vaikeana ennustaa, miten etätyö koetaan vaikkapa kahden tai viiden vuoden päästä.

Kysymys on laaja, kun katsoo vaikkapa teknologiajättien ja Osuuspankin ympärillä käytäviä keskusteluja.

Työntekijän kannalta tyypillisesti joustava asumisen ja muun elämän sovittaminen työhön on tyypillinen hyvä puoli, professori toteaa Suomenmaalle.

– Itsensä kannalta voi tuntua tehokkaalta. Työmatkoja voi välttää. Ongelmapuolet, mitä tyypillisesti tulee esille, ovat, että yhteisöllisyys ja luottamuksen rakentaminen on vaikeampaa. Varsinkin uuden työntekijän on vaikeampi tulla osaksi työyhteisöä.

– Monet teknologiajätit ovat siirtyneet hyvinkin vapaasta etätyöpolitiikasta siihen, että ainakin tietyt ajat on oltava toimistolla. Tätä perustellaan ryhmässä työskentelyllä.

Etätyöstä on paljon erilaisia tutkimuksia, mutta kokonaiskuva on Paavolan mukaan vasta muokkautumassa.

– Organisaatioiden linjauksissa huomaa, että korona-aika pakotti vahvasti etätyöhön, ja moni, kuten Google, teki hyvin vahvoja linjauksia etätyön puolesta, osin pakotettuna, osin kokeiluna. Nyt otetaan sitten takaisinpäin.

– Kun tosin hetkeksi siirryttiin vahvasti etätyön puolelle, on nyt monessa paikassa niin, että toimitilat eivät ole parhaat mahdolliset lähityölle. Tilat eivät anna myöten, vaikkapa parkkipaikkoja ei ole riittävästi.

Työterveyden kannalta voi olla toimivampaa olla etänä, mutta etääntyminen ja yksinäisyyden kokemus voi myös lisääntyä, Paavola arvioi. Työpäivät voivat pidentyä, kun etätöissä pidetään paradoksaalisesti vähemmän taukoja.

Hybridityö, eli etä- ja lähimallien yhdistely, voi myös olla sekä hyvä että ongelmallinen ratkaisu.

– Hybridityö voi olla hankalampaa. Siihen liittyy hyvin paljon se, miten se on käytännössä järjestetty. Jos työpaikalle menee, tavataanko siellä työkavereita kuitenkaan. Pitää sopia aika hyvin, että ihmiset oikeasti tapaavat työpaikalla.

Tietyllä tavalla tällainen moninaisten mallien ja toimintatapojen hakeminen voi lisätä työn kuormittavuutta.

Trendi näyttää olevan, että pakotettua tai edellytettyä lähityötä tuodaan takaisin. Se on Paavolan mielestä selkeä painotus. Käytännön kompromissiratkaisuna hybridimalleja haetaan eri organisaatioissa, että on mahdollisuus olla myös etänä.

– Toisaalta tilakustannuksissa halutaan säästää. Siinä etätyö toimii hyvin.

Teknologiayhtiöiden tuotteet ja ratkaisut ovat tehneet etätyöstä ja etäkokoustamisesta mahdollista. Paradoksaalisesti juuri nämä yhtiöt tuovat lähityötä takaisin omassa tekemisessään.

Kehittyminen on tapahtunut kriisien kautta.

– Ilman koronaa ihmisten oma vastustus etätyöhön ja -kokouksiin olisi ollut kova. Korona muutti vahvasti koko tilanteen, professori muistuttaa.

Yleisesti työelämä on muuttunut Paavolan mukaan niin, että muutokset näkyvät entistä nopeammin.

– Että jotkut työt olisivat aina samankaltaisia edessä näkyvässä tulevaisuudessa, on muuttunut. Ei sellaista ole oikeastaan. Hirveän monet asiat voivat muuttua. Kansainväliset muutokset tulevat näkyville yhä nopeammin, uusia asioita tulee nopeammassa tahdissa.