Tuntilaskutus toi säästöä – päivähoito-oikeuden rajaukselle on vaihtoehto

Pohjoiskarjalainen Liperin kunta on kolmen vuoden ajan kehittänyt ja vienyt käytäntöön tuntiperusteista päivähoitomaksua.

Tulokset ovat uskomattomat, sanoo Liperin varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.

Esimerkkinä tästä liperiläisen Puolivälin päiväkodin kokopäivähoidossa olevien lasten määrä putosi alle kolmannekseen, kun järjestelmä otettiin käyttöön.

– Siinä vapautui kaksikymmentä päivähoitopaikkaa. Säästö merkitsee kolmen työntekijän vuosipalkkaa, Korhonen kehuu.

Puolivälin päiväkodin portista astuvat sisään Jaana Pesonen ja hänen viisivuotias tyttärensä Aino. Äidillä on avaimenperässään sininen lätkä, jolla hän hipaisee hoitajan älypuhelinta. Näyttöön ilmestyvät Ainon nimi ja kuva.

Sisäänleimauksen jälkeen päiväkodissa vietetty aika alkaa juosta sähköisessä seurannassa. Tätä ennen Ainon vanhempien on pitänyt verkossa ilmoittaa, minkä verran he tarvitsevat hoitotunteja kuukaudessa. Sieltä voi myös tarkistaa, paljonko tunteja on käytettävissä.

Liperin varhaiskasvatuksen menot ovat pudonneet yli puolella miljoonalla vuodesta 2012. Tämä on siksi hämmästyttävää, että Liperissä päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vauhdilla.

– Kun 11 vuotta sitten tulin kuntaan töihin, 300 lasta oli päivähoidossa. Nyt heitä on yli 800, Korhonen toteaa.

– Jos järjestelmää ei olisi muutettu, olisimme joutuneet investoimaan jo neljänteen uuteen päiväkotiin.

Korhosen mukaan kuntapäättäjätkin ovat todenneet, että järjestelmän vaihdossa on vain voittajia.

– Hoitoajat ovat lyhentyneet, lasten hyvinvointi lisääntynyt, perheiden maksut pienentyneet ja paikkojen käyttöön on saatu tehokkuutta.

Korhonen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan lapsen hoitopäivän pituus vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Se osoittaa, että jo tunnin lyhentämisellä lapsen hyvinvointi paranee huomattavasti.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen olisikin Liperissä tarpeetonta.

– Tämä järjestely on kannustavampi vaihtoehto kuin laki. Perheet, joissa vanhempia on kotona, ovat automaattisesti valinneet pieniä tuntimääriä.

Maksuluokkia on kaksikymmentä. Alin taso on 70 tuntia kuukaudessa, ja se nousee kymmenen tunnin porrastuksella aina 170 tuntiin.Kuntapäättäjä, opiskelija ja äiti Piritta Kärki (ps.) pitää tuntiperusteista maksua kannustavana. Opiskelijana hänelle riittää vähäisempikin hoito lapsille.

– Kun kahdesta lapsesta kymmenen prosentin säästö on kuukaudessa jo viisi kymppiä rahassa, niin lyhyempi hoitoaika kannattaa.

Tämä järjestely on kannustavampi vaihtoehto kuin laki.

Sirkka Korhonen

Kolmivuorotyötä tekevä Jaana Pesonen on uutta järjestelmää kohtaan vaateliaampi.

Hänen mukaansa epäsäännöllistä työtä tekevän on vaikea saada järjestelmästä kaikkia hyötyjä irti. Se sopii parhaiten niille, joiden työaika on ennustettavaa.

– Se ei ole niin tuntiperusteinen kuin nimestä voi ymmärtää. Se saisi olla vielä tuntiperusteisempi.

Pesosen työhön kuuluvat yllättävät pitkät vapaat ja työvuorojen päivittyminen viime tingassa. Siksi muutoksia hoitoaikoihin ei aina ehdi tehdä.

– Jos haluaisi pitää lasta hoidossa vähemmän kuin on varannut, pitää silti maksaa varatun mukaan, Pesonen harmittelee.

Positiivisena hän näkee sen, ettei päivähoitomaksua tarvitse maksaa enää täytenä. Verkkopalvelukin on hyvä apu tuntimääriä laskiessa.