Suomen Pankki: Maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt

Maksamisen kriisiherkkyys on viime vuosina lisääntynyt, varoittaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Hänen mukaansa Suomen Pankki kantaa huolta häiriöistä ja muista ongelmista, joihin Suomessa pitäisi varautua, jotta maksaminen ja maksujen välitys ei vaarantuisi missään oloissa.

–  Riskejä ei pidä vähätellä. Finanssisektorilla tarvitaan kattavat varajärjestelyt, jotka voidaan ylläpitää ja ottaa käyttöön kotimaisin voimin, Rehn painottaa tiedotteessa.

Hän kertoo luottavansa siihen, että finanssitoimiala jakaa vakavan huolen kansallisesta varautumisesta ja tarpeesta ryhtyä toimiin.

Maksamisen jo pitkään jatkunut kehitys on vauhdittunut koronapandemian aikana. Mobiili- ja lähimaksamisen suosio on kasvanut ja käteisen käyttö vähentynyt.

Viime joulukuussa lähes 60 prosenttia korttimaksuista tehtiin lähimaksuina, ja osa kuluttajista ilmoitti lopettaneensa pysyvästi käteismaksamisen.

–  Kuitenkin noin 350 000 suomalaiselle käteinen on yhä pääasiallinen maksuväline, ja sitä tarvitaan edelleen esimerkiksi häiriötilanteiden turvaksi, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki tiedotteessa.

Maksamisen trendejä ovat reaaliaikaisuus ja kansainvälistyminen. Monimuotoiset ja koko euroalueella yhdenmukaiset maksamisen tavat palvelisivat Suomen Pankin mukaan kuluttajia. Se on myös Euroopan keskuspankin ja EU-komission yksi tulevien vuosien tavoitteista.

–  Maksupalvelujen kehitys olisi tarpeen erityisesti siksi, ettei maksaminen keskity liiaksi. Tarjolla tulisi olla riittävä määrä erilaisia ratkaisuja kilpailullisen tasapainon säilymiseen, Välimäki korostaa.

Hänen mukaansa pikamaksamiseen pohjautuvat uudet ratkaisut voisivat edistää kilpailullisuutta ja toimintavarmuutta.

Monissa maissa on virinnyt hankkeita kuluttajille suunnatun digitaalisen keskuspankkirahan käyttöönotosta käteisen roolin pienennyttyä.

–  Parhaimmillaan digitaalinen euro toimisi muiden maksutapojen kirittäjänä niin kehityksessä kuin hinnoittelussa, Välimäki arvioi.

Hän muistuttaa, että riippumatta rahan tulevasta muodosta keskuspankkirahalla maksaminen tulee aina takaamaan korkean yksityisyyden suojan ja maksuvälineen luottoriskittömyyden euroalueella.