Etla: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua 2040-luvulta alkaen
Matala syntyvyys heikentää pysyvästi talouskasvua, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen, ellei syntyvyys nouse merkittävästi, maahanmuutto kasva ja maahanmuuttajien työllisyysaste nouse.
Lasten lukumäärän väheneminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö. Etla huomauttaa, että syntyvyyden ennustaminen on silti osoittautunut vaikeaksi. Suomen väestölle tehdyt ennusteet ennakoivat käännettä parempaan lasten lukumäärässä, mutta myös syntyvien ikäluokkien jäämistä pysyvästi aiempaa pienemmiksi.
Tutkimuksen mukaan syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevan työvoiman kokoon ja julkiseen talouteen.
Talouskasvun hidastuminen vähentää verotuloja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta samaan aikaan, kun moninkertaistuva vanhusväestö lisää palvelujen tarvetta.
Etlan mukaan politiikanteon näkökulmasta haasteellista on, että parhaillaan kumuloituvat ongelmat näkyvät vasta parin vuosikymmenen päästä.
Etla perää poliittisia toimia tilanteen kohentamiseksi. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.
Ellei toimita, sukupolvien välinen tulonjako muuttuu nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa heikentävään suuntaan.
Etla arvioi, että ylipitkien opiskeluaikojen lyhentäminen kasvattaisi opiskelijoiden elinkaarituloja ja parantaisi julkista taloutta suurempien verotulojen ja pienempien menojen kautta.
Eläkeiän alarajan nosto 66 ikävuoteen ennen sen kiinnittämistä elinajan odotteeseen suurentaisi puolestaan eläkkeitä, edistäisi työllisyysasteen nousua ja lisäisi työvoiman tarjontaa.