Nyt tarkkana liikenteessä – jahtikausi saa hirvet liikkeelle
Hirvi- ja kauriskolareja sattuu eniten lokakuun alkupuolelta marraskuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla, vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastot kertovat.
Erityistä tarkkuutta liikenteessä vaaditaan, kun lauantaina alkanut hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle.
Pimeään aikaan loka–joulukuussa sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista, kertovat Ifin tilastot.
Yksittäisistä viikoista vaarallisin on Ifin vuosien 2019–2023 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.
– Loppuvuodesta onnettomuusriskiä lisäävät valoisan ajan lyheneminen sekä vaihtelevat sääolosuhteet. Metsästyskauden lisäksi syksyinen kiima-aika voi saada eläimet ryntäilemään poikkeavasti, autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius Ifistä kertoo tiedotteessa.
– Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti, sillä ne on laitettu paikoille, joissa riski on todellinen, hän jatkaa.
Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta.
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, jonka turvin eläimet lähtevät liikkeelle. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.
– Metsästyskaudella kannattaa kuitenkin varautua siihen, että eläimet voivat liikkua yllättävällä tavalla myös valoisaan aikaan. Jos havaitsee metsästäjiä tien reunassa, on hyvä hiljentää vauhtia, koska myös hirvi tai kauris voi olla lähellä, muistuttaa Roselius.
Loppuvuodesta kolaroidaan etenkin valkohäntäkauriiden ja hirvien kanssa, minkä vuoksi silloin sattuu suurempia vahinkoja kuin keväisissä törmäyksissä pienikokoisen metsäkauriin kanssa. Vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat hirvet.
– Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen, kertoo Roselius.
Ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino vähentää onnettomuusriskiä, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin ja jarruttamiseen.
Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.
Yhteensä Suomen tieliikenteessä tapahtui viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan 12 826 riistaonnettomuutta. Vuoden 2022 tavoin onnettomuuksien kokonaismäärä oli laskussa erityisesti sen vuoksi, että valkohäntäkauriskolarit ovat vähentyneet.