Traktorin automaattiohjaus ei aina toimi, ja viljelijät epäilevät syylliseksi itänaapuria – "Naureskellaan, että ollaan luulotautisia"
Itärajan pinnassa sijaitsevilla maatiloilla on ollut jonkin aikaa ongelmia traktoreiden automaattiohjauksen ja ajo-opastinten kanssa. Syyksi ongelmiin on epäilty gps-häirintää.
– Häirintä on satunnaista. Välillä järjestelmät toimivat tosi hyvin ja välillä on pitkiä aikoja, että ne eivät toimi, kertoo Lappeenrannassa asuva maanviljelijä STT:lle. Yksityisyytensä suojelemiseksi hän esiintyy jutussa nimettömänä, mutta hänen nimensä on STT:n tiedossa.
– Syyt tähän voivat olla moninaisia. Aihe on vaikea, maanviljelijä sanoo.
Hän on havainnut häirintää tänä keväänä, mutta myös viime talvena.
Suurimmassa osassa traktoreita on ajo-opastin, joka näyttää pellosta ne kohdat, joista traktori on ajanut. Jos ajo-opastin ei toimi, traktoria ohjataan manuaalisesti.
Maanviljelijän mukaan traktori ajaa automaattiohjauksella juuri siitä kohtaa, mistä pitääkin. Niin säästyy polttoainetta ja kasvinsuojeluaineita. Jos automaattiohjaus ei toimi, tuottaa se tappiota viljelijälle.
Maanviljelijä epäilee häirinnästä itänaapuria.
– Nehän ovat taitavia shakkipelaajia. Välillä ollaan rauhallisesti ja välillä hyökätään.
Myös toinen Lappeenrantalainen maanviljelijä kertoo gps-häirinnästä STT:lle. Hänkin esiintyy jutussa nimettömänä työtehtäviensä vuoksi. Hänen mukaansa gps-häirintää esiintyi yllättävän paljon viime syksynä, mutta vähemmän tänä keväänä.
– Välillä sijaintitieto ei ole tarpeeksi tarkka, että automaattiohjausta pystyisi käyttämään.
Traktoreissa on tarkkuussignaali, joka hankitaan joko Maanmittauslaitokselta tai joltakin kaupalliselta toimijalta. Hänen oma tarkkuussignaalinsa on hankittu laitevalmistajan kautta, mutta maanviljelijän mukaan monet viljelijät käyttävät avoimen lähteen signaaleita.
– Niissä on ollut todella paljon palvelunestohyökkäyksiä, maanviljelijä sanoo.
Myös hän katsoo, että gps-häirintä aiheuttaa tappioita, kun pelloille jää kylvämättömiä tai ruiskuttamattomia alueita.
Kumpikin viljelijä sanoo, että yksi syy ongelmiin on 3g-verkon alasajo. Traktorin järjestelmät tarvitsevat nettiä, eikä heidän mukaansa tilalle ole pystytty rakentamaan kattavia 4g- tai 5g -verkkoja. Datayhteydet toimivat siksi huonosti.
– En osaa ketään sormella osoittaa, mutta kun tätä rajan pinnassa tapahtuu, jotain johtopäätöksiä voi tehdä, sanoo myös toinen maanviljelijä.
Molemmat haastatellut ovat kohdanneet vastustusta asiasta puhuessaan.
– Naureskellaan, että ollaan luulotautisia. Tosin naureskelijat ovat olleet toiselta puolelta Suomea, jälkimmäinen maanviljelijä sanoo.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n strategian ja huoltovarmuuden johtajan Markus Lassheikin mukaan liitolle on tullut tietoja havaituista gps-häiriöistä Lappeenrannasta ja Kaakkois-Suomen alueelta. Liitto on raportoinut saamansa tiedot Maanmittauslaitoksella ja Ruokavirastolle, jotka eivät ole kuitenkaan kommentoineet sitä, mistä häiriöt voivat johtua.
Aiempaa laajempia paikannushäiriöitä havaittiin vapun tienoilla kylvötöiden alkaessa. Häiriöt ovat jatkuneet sen jälkeenkin.
– Töitä ongelmat eivät ole estäneet. Hytissä on kuljettaja ja traktorit kyllä pysyvät oikealla puolella ojaa, Lassheikki sanoo STT:lle.
Lassheikin mukaan viljelijöiltä tulleet viestit ovat olleet lähinnä hämmästyneitä. Viljelijät ovat olleet myös harmissaan arvokkaiden laitteidensa toimintaongelmista. Osa on pohtinut, onko vika laitteen käyttäjän taidoissa.
Toinen MTK:lle kantautunut gps-häiriöihin liittyvä ongelma ovat maanviljelijöiden verkkoasiointipalvelu Vipun mobiiliversion toimintahäiriöt. Maanviljelijät lähettävät Vipun kautta kuvia, jotta viranomaiset pystyvät kohdistamaan pellolla tehdyt toimenpiteet oikeille alueille. Jos laitteen sijaintitieto heittää, ei kuvaa välttämättä pysty ottamaan. Lassheikin mukaan ongelmia on ollut samaan aikaan sekä traktoreiden laitteissa että Vipussa.
Molemmat STT:n haastattelemat maanviljelijät kertoivat ongelmista Vipun mobiilipalvelun käytössä.
Kuka MTK:n mielestä harjoittaa häirintää?
– Meillä ei ole teknisiä edellytyksiä tehdä selvitystä, mutta moni on arvellut, että asia liittyisi samanlaiseen häirintään kuin lentoliikenteen osalta, Lassheikki sanoo.
Finnair keskeytti toukokuussa lennot Tarttoon kuukaudeksi gps-häirinnän vuoksi. Satelliittipaikannuksen gps-signaalien häirinnästä on epäilty Venäjää.
Toinen arkisempi selitys häiriöille voi Lassheikin mukaan olla laiteviat tai signaali, joka vaihtelee maaston mukaan.
Maanmittauslaitos ylläpitää Suomessa paikannuksen tukiasemaverkkoa, joka käsittää noin 100 maa-asemaa. Maanmittauslaitoksen navigoinnin ja paikannuksen osastonjohtajan Sanna Kaasalainen kertoo, että häiriöt gps-yhteyksissä pystytään toteamaan reaaliajassa. Sitä, että kyseessä on tahallinen häirintä, eivät tiedot kerro suoraan.
– Suomessa ei ole olemassa reaaliaikaista tunnistusta, että signaali on tullut häirintälaitteesta, Kaasalainen sanoo STT:lle.
Häirintä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että häirintälaitteen eli jammerin signaali peittää avaruudesta tulevan paikannussignaalin.
Kaasalaisen mukaan signaali pitää tunnistaa ja lähde paikantaa, jotta se voidaan todeta häirinnäksi. Tämä olisi teknisesti mahdollista, mutta yksittäisten häiriöiden havaitseminen vaatisi tiheämmän maa-asemien verkon. Tämä taas on rahoituskysymys.
Maanmittauslaitoksen toukokuun tiedoissa mikään alue ei nouse esille, vaan gps-häiriöitä on ollut joka puolella maata. Muun muassa aurinkomyrsky on aiheuttanut melko paljon häiriöitä.
– Maailmanlaajuisesti häirintä ja häiriöt ovat lisääntyneet. Satelliittipaikannus on aika haavoittuvainen, ja se on tutkimuksessa iso keskustelunaihe, Kaasalainen kertoo.
Kaasalainen sanoo, että satelliittipaikannuksen haavoittuvuuksiin on herätty laajemminkin. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin asiasta parempi reaaliaikainen tilannekuva, mutta se vaatisi paljon kehitystyötä.
– Varautumista on mahdollista parantaa paljon.