KRP: Kaasuputken vuotokohdan lähellä merenpohjassa ulkoisia jälkiä – tämän hetken rikosnimike on törkeä tuhotyö
Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan Balticconnector-kaasuputken vuotokohdan lähistöllä merenpohjassa on havaittu ulkoisia jälkiä.
Tutkinnassa keskitytään nyt vauriokohdan ja tapahtumapaikan tekniseen tutkintaan sekä merenalaisiin tapahtumiin ja ajankohdan meriliikenteeseen.
KRP kertoo lähettäneensä Viron viranomaisille eurooppalaisen tutkintamääräyksen, ja esitutkintayhteistyö on aloitettu. Viro tutkii Suomen ja Viron välisen tietoliikennekaapelin vaurioitumista. Yhteistyöllä selvitetään, liittyykö se kaasuputken vaurioitumiseen.
KRP painottaa aineiston analysoinnin olevan edelleen alkuvaiheessa. Tämän hetken rikosnimike on törkeä tuhotyö.
KRP ja muut selvitystyössä mukana olevat viranomaiset pitivät aiheesta tiedotustilaisuuden keskiviikkona.
KRP:n rikosylikomisario Risto Lohi sanoi, että poliisin näkemyksen mukaan räjähdys ei ole todennäköinen syy vauriolle, vaan sen näyttää aiheuttaneen mekaaninen voima. Mitään ei hänen mukaansa ole kuitenkaan suljettu pois.
KRP:n päällikkö Robin Lardot kertoi tilaisuudessa, että ketään ei ole vielä kuultu tai epäiltyjä nimetty, vaan tutkinnassa parhaillaan selvitetään tapahtumien kulkua ja mahdollisesti osallisia toimijoita ja johtopäätöksiä tehdään vasta myöhemmin.
– Olemme niin avoimia kuin mahdollista, mutta meidän tehtävämme ei ole lisätä spekulaatiota. Se, mitä tiedetään, kerrotaan, jos laki sen mahdollistaa.
Lardot toivoi myös ymmärrystä sille, kuinka haastavat olosuhteet ovat. Teknistä tutkintaa tehdään kymmenien metrien syvyydessä ja laajalla alueella veden alla, ja lisäksi on huomioitava merenkäynti ja sää.
Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikön Mikko Simolan mukaan on varsin selvää, että vuotokohdan vaurio on jollain tavalla ulkoisesti aiheutettu.
Kaasuputken vaurioitumispaikan tutkiminen kestää vielä vähintään useita vuorokausia, sanoo Simola. Simolan mukaan sää keskisellä Suomenlahdella vaikuttaa tutkintaan, sillä tuulen nousu on tehnyt olosuhteista vaikeat.
Simola kertoo Rajavartiolaitoksen selvittävän putken tilannetta vedenalaisilla suorituskyvyillään, jotka tarkoittavat vedenalaisia kaukokäyttöisiä laitteita, viistokaikumittaimia ja tarvittaessa sukeltajia.
Rajavartiolaitos jatkaa vuotokohdan ja sen lähellä olevan merenpohjan tutkintaa ja dokumentointia sekä keskusrikospoliisin tutkinnan turvaamista.
Suomen ympäristökeskus Sykestä kerrotaan, että Suomen ja Viron välisen kaasuputken vauriokohta sijaitsee virtauksiltaan vaihtelevalla merialueella.
Vauriokohdan syvyydessä, joka on virolaistietojen mukaan noin 60 metrissä, olisi Syken erikoistutkijan Jouni Lehtorannan mukaan silti melko helppo tehdä niin sanottuja tihutöitä.
– Olosuhteet ovat sellaiset, että virtausnopeus on pääsääntöisesti verraten pieni. Näkisin, että toiminta on mahdollista monennäköisillä välineillä, Lehtoranta kuvailee.
– Vauriokohta saattaa olla jopa hapettomalla pohja-alueella, mutta ajattelisin, etteivät veden laadulliset ominaisuudet ole toiminnan kannalta rajoittava tekijä.
Lehtorannan mukaan merenpohja on alueella vaihtelevaa, mutta syvät alueet pääasiassa pehmeitä. Julkisuudessa esillä ollutta niin sanottua ankkuriteoriaa hän pitää mahdollisena.
– Ankkurin pystyy helposti laskemaan aluksesta tuollaiseen syvyyteen. Periaatteessa raahaamalla voisi aiheuttaa haittaa putkelle. Toki kun laiva ankkuroidaan, pyrkimys on, ettei se raahaudu vaan pysyy paikallaan, Lehtoranta sanoo.
– Tietysti joskus merenkäynti on niin voimakasta, että ankkuri pettää ja laiva ajelehtii paikasta toiseen.
Syke ei ole Lehtorannan mukaan toistaiseksi seurannut kaasuputkitapausta ympäristövaikutusten näkökulmasta samaan tapaan kuin viime vuoden Nord Stream -kaasuvuotoa.
– Meren laajuutta ajatellen kaasuputkivaurio ei ole iso ympäristöhaitta tällaisessa tapauksessa, kun paineen laskuun reagoidaan nopeasti ja kaasun syöttö lopetetaan tai sitä vähennetään merkittävästi. Siinä mielessä on vaikea nähdä, että tapauksella olisi iso vaikutus meren tilaan, Lehtoranta sanoo.
– Tietysti seuraamme mielenkiinnosta, vaikuttaako tapaus esimerkiksi meren seurantaan.
Tapahtumien kulku kaasuputken vaurioalueella on vielä epäselvä ja viranomaistutkinta vasta alkuvaiheessa.
Syke ei pidä kaasuputkivauriota tässä vaiheessa merkittävänä ympäristöhaittana.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on kehottanut huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä nostamaan omaa varautumistasoaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin osalta. Kaikilta toimijoilta toivotaan erityistä huomiota kriittisen infran suojaamiseen.
Syynä ovat muutokset turvallisuustilanteessa, mikä on seurausta viikonloppuna havaitusta kaasuputken vaurioitumisesta Suomenlahdella.
Valtaosa kriittisestä infrasta on yksityisten toimijoiden omistuksessa. HVK:n mukaan yritykset vastaavat lähtökohtaisesti omasta liiketoiminnastaan.
Huoltovarmuuden näkökulmasta tilanne on tällä hetkellä vakaa.