Keskusta kiittää avausta lapsilisien uudistamisesta, mutta näkee myös riskejä – "Ei voi hyväksyä"

Lapsilisät

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on käynnistänyt selvitystyön, joka tähtää lapsilisien uudistamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi asiasta torstaina. Ministeri katsoo, että lapsilisän pitää palvella paremmin nykyajan perheitä ja näiden monimuotoisempia tilanteita. Edellisen kerran lapsilisäjärjestelmää uudistettiin merkittävästi vuonna 1994.

Ministeri linjasi myös, että uudistusten tulee olla ”kustannusneutraaleja”.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kempin korvaan särähtää erityisesti se, että uudistus ei saisi muka maksaa mitään.

– Se raami, että uudistus ei saisi maksaa mitään, ja toisaalta se, että ensimmäisen lapsen osuutta voisi korottaa, tarkoittaa suurta leikkausta monilapsisille perheille. Sitä keskusta ei voi hyväksyä.

– Haluan tähän selvitykseenkin liittyen korostaa, että jokainen lapsi on arvokas, oli hän sitten ensimmäinen tai viides.

Oppositiopuolue keskusta tervehtii avausta kuitenkin ilolla ja tunnistaa samat ongelmat kuin hallitus.

Kemppi toivoo eritoten rohkeutta uudistaa ja rohkeita avauksia. Hän muistuttaa, että matala syntyvyys ja lapsiperheiden heikentynyt toimeentulo vaativat vahvaa tahtoa uudistaa.

Keskusta on viime vuosina esittänyt monenlaisia perhepoliittisia avauksia. Esimerkiksi perhe-etuuksien vapauttaminen veroista on tällainen avaus.

– Se on toki kallis esitys ja tiedostamme sen itsekin, mutta syntyvyys on niin matala ja lapsiperheiden toimeentulossa on niin merkittäviä haasteita, että yhteiskunnalla pitäisi olla sydäntä ja ymmärrystä panostaa lapsuuteen nykyistä enemmän, Kemppi vetoaa.

Hän muistuttaa myös, että perheiden lapsilukutoiveet eivät toteudu. Jos ne toteutuisivat, joka vuosi syntyisi noin 17 000 lasta enemmän.

– Kyllä tässä on yhteiskunnassa epäonnistuttu. Puolueiden pitäisi yhdessä keksiä keinot suunnan kääntämiseksi.

Vuosi sitten keskusta esitteli oman Etsinnässä vauvabuumi – Keskustan 10 keinoa syntyvyyden ja positiivisen väestönkehityksen tukemiseksi -linjapaperinsa. Kemppi esitti silloin puolueen tavoitteeksi konkreettisen luvun, eli 10 000 vauvaa enemmän joka vuosi.

Sekä keskustan että ministeri Grahn-Laasosen mielestä perheiden moninaisuus tulee tunnistaa lapsilisässä.

– On hyvä, että lapsilisä uudistetaan vastaamaan tätä aikaa, Kemppi kiittää.

Hallitus tähtää nyt alkavassa selvitystyössä etenkin siihen, että puolueet saavat tilannekuvan ja työkaluja vuoden 2027 eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin.

Ainakin kokoomusta ja keskustaa vaikuttaa erottavan näkemys siitä, mitä lapsilisäuudistus saa maksaa.

Kemppi muistuttaa, että lapsilisän reaaliarvo on tippunut 30 vuodessa 40 prosenttia.

– Paljon puhutaan Suomen lapsilisäjärjestelmän hienoudesta, äitiyspakkauksesta ja maailman parhaista perhevapaista, mutta kun eri maiden tulonsiirtoja lapsiperheille verrataan, huomataan, että Suomi on jäänyt jälkeen perheiden tukemisessa. Keskusta on sitä mieltä, että tulonsiirtoja pitää vahvistaa ja voimistaa.

Eräs merkittävä taloudellinen lapsiperheisiin vaikuttava seikka ovat eroperheiden lapsien koulukyydit. Tämä on Kempin mukaan lapsilisää vielä suurempi kysymys.

– Että elatustuki ja lapsilisä ovat jaettavissa eroperheiden vanhempien kesken ei riitä, koulukyytien pitää olla mahdollisia kahdesta eri osoitteesta.

Eroperheiden lapsia on Suomessa paljon, jo noin 25 prosenttia. Koulukyytijärjestelmä ei tunnista tällaista vaan on joustamattomana perheille pahimmillaan kallis paukku.

Eronneiden vanhempien lasten vuoroasuminen on eräs asia, jota sosiaaliturvaministeri korosti kertoessaan alkavasta selvitystyöstä. Lapsilisä voitaisiin esimerkiksi jakaa vanhempien kesken.

Kemppi tervehtii tätä ilolla. Hän lisää, että tulevaisuudessa sosiaalitukien ylipäätään tulisi voida muuttua reaaliajassa sen mukaan, miten elämäntilanteet muuttuvat.

– Joustavuus olisi tätä päivää.

Hallituksen tähänastisesta perhepolitiikasta Kemppi antaa sekä risuja että ruusuja.

– Hallitus puhuu paljon lapsista ja syntyvyydestä, mitä pidän hyvänä. Hallitus on myös teettänyt väestöpoliittisen selvityksen ja ohjelmaluonnoksen, ja nyt tulee avaus lapsilisien uudistamisesta.

– Mutta teot, leikkaukset lapsiperheiltä, eivät puhu samaa kieltä.

Kemppi kertoo pitävänsä ”järkyttävimpänä” sitä, että lapsikorotus on leikattu pois työttömyysturvasta. Kotihoidontuen rajaamista hän moittii niin ikään.

– Vaikka työssäkäyvien lapsiperheiden veroja kevennetään, samalla on leikattu työttömyysetuuksien puolelta. Se ei ole oikeudenmukaista politiikkaa. Keskustan mielestä kaikki lapset ansaitsevat tulla arvostetuiksi ja kaikki ovat tärkeitä.

– Sellainen politiikka, jossa erotetaan esimerkiksi työttömien ja maahanmuuttajataustaiset lapset, ei ole keskustan mielestä suomalaista politiikkaa. Meidän tulisi arvostaa jokaista lasta tässä maassa. Haluamme lapsiperhepolitiikkaan yhdenvertaisuutta.