Keskusta vapauttaisi perhe-etuudet veroista – uusi linjaus räjäyttäisi vanhan ajattelutavan ja nostaisi syntyvyyttä 10 000 vauvalla per vuosi
Keskusta katsoo, että perhepolitiikkaan tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua.
– Keskusta on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana parantamassa perheiden toimeentuloa monella tavalla. Lapsilisää on korotettu tuntuvasti, uudenlainen perhevapaamalli on tehty ja huoltajakorotuksia laadittu, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi muistuttaa.
– Siitä huolimatta syntyvyys on tippunut ja perheiden lapsilukutoiveet tuhoutuneet. Nyt hallitus vie vielä kehitystä taaksepäin leikkauksillaan. Kaavaileepa hallitus jopa ainoan universaalin tulonsiirron eli lapsilisän rajausta vain puolelle lapsiperheistä.
Keskusta julkisti tänään perjantaina uuden syntyvyyspaperinsa. Linjauksen tarkoitus on nostaa romahtanutta syntyvyyttä Suomessa, ja ennen kaikkea muuttaa tapaa, miten lapsiperheistä ja perheellistymisestä ajatellaan.
Etsinnässä vauvabuumi – Keskustan 10 keinoa syntyvyyden ja positiivisen väestönkehityksen tukemiseksi -nimeä kantava paperi tarjoaa Kempin mukaan sekä ajattelutavan muutosta että konkreettisia esityksiä.
– Keskusta asettaa selkeän keskustelunavauksen ja tavoitteen, että Suomeen syntyisi 10 000 vauvaa lisää vuosittain.
– Luku pohjautuu siihen, että keskusta tavoittelee perheiden toiveiden toteutumista. Jos ihmisten toiveet lapsiluvusta toteutuisivat, Suomessa syntyisi 10 000 lasta nykytasoa enemmän joka vuosi, Kemppi korostaa.
Hän painottaa myös sitä, että keskusta kunnioittaa valinnanvapautta sekä perhesuunnittelussa että lapsettomuudessa.
– Sellainen on hyvä yhteiskunta, joka ottaa kaikki huomioon.
Kemppi toteaa Suomenmaalle, että aihe on monelle kipeä. Moni ihminen kokee, että syntyvyydestä puhuminen on naisten oikeuksien varpaille astumista.
– Mutta minusta on arvokasta, että perheiden toive lapsiluvusta toteutuisi. Ajattelen, että keskustan pitää pystyä tukemaan perhepolitiikkaa, jolla perheet voivat olla onnellisia.
– Kyse on tietenkin taloudesta, mutta myös perheiden, ihmisten onnellisuudesta. Lapset tuottavat yhteiskuntaan tulevaisuudenuskoa, jota kipeästi tarvitaan, itsekin kahden lapsen äiti Kemppi kiteyttää.
Tavoitteen toteuttamiseksi keskusta esittää lukuisia käytännön toimia. Puolue haluaa esimerkiksi vapauttaa perhe-etuudet verotuksesta.
Kymmenen kohdan listaan kuuluu avauksia myös muun muassa tahattoman lapsettomuuden hoidosta, parisuhteiden tuesta, uranäkymien parantamisesta jo koulupoluilla, maahanmuuttajien tukemisesta, asuntopolitiikasta ja perusturvasta.
Paperissa keskusta linjaa, että ”sosiaaliturvan uudistuksessa on löydettävä ratkaisu, joka tunnistaa jokaisen lapsen arvon ja vanhempien tekemän työn, vähentää lapsiköyhyyttä ja on yhdenvertainen”.
– Siksi keskusta esittää vanhempainetuuksien verovapautta. Se toisi näkyväksi lasten kasvatustyön arvon ja maksaisi velkaamme lapsiperheille. Puolustamme myös kaikille perheille maksettavaa lapsilisää ja näemme sen tärkeänä tulonsiirtona lapsiperheille. Riittävästä perheiden perusturvasta on huolehdittava ja lapsiperheköyhyyttä vähennettävä, linjauksessa lukee.
Varapuheenjohtaja Kemppi korostaa paperin sanomaa, että yhteiskunta on velkaa lapsiperheille.
– Kansainvälisesti on tutkittu, että vanhempi, joka tekee kasvatustyötä lapsen eteen, tuottaa yhteiskunnalle 2,5-kertaisesti resursseja.
– Mikäli lapsiperheiden arvostuksen puutetta ei ratkaista, emme kykene pyörittämään Suomen taloutta. Se on miljardiluokan kysymys. Paperissamme on sanoitettu, että vanhemmuudesta ja kasvatustyöstä on palkittava, ja yksi konkreettinen avaus tämän eteen on etuuksien verovapaus, hän terävöittää.
Samalla on huomattava, että tulonsiirrot lapsiperheille ovat heikentyneet merkittävästi vanhaan verrattuna. Lapsilisän reaaliarvo on laskenut 1990-luvulta 40 prosenttia.
Etuuksien kasvattaminen ei Kempin mukaan olisi myöskään mikään taloudellinen pommi valtiolle.
– Perheisiin käytettävät resurssit pienenevät yhteiskunnassa jatkuvasti, sillä lasten määrät tippuvat rajusti. Joka vuosi on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisenä vuonna, jolloin lapsiin käytettäviä resursseja raivataan budjetissa muihin menoihin jatkuvalla syötöllä.
– Esimerkiksi meidän suuri avauksemme perhe-etuuksien verovapaudesta olisi mahdollista niin, että se toteutetaan vaiheittain pikkuhiljaa kun resurssia vapautuu.
Väestökriisi on täyttä totta, eivätkä puolueet keskustan mielestä ole ottaneet sitä riittävän vakavasti. Ikäluokkien pieneneminen haastaa eläkejärjestelmää, aiheuttaa osaajapulan ja palveluiden rakenteet natisevat niitoksistaan, Kemppi sanoittaa.
– Keskusta on sitoutunut toimimaan asian puolesta, ja muutkin puolueet tarvitaan mukaan.
– Mikäli lapsiperheiden arvostuksen puutetta ei ratkaista, emme kykene pyörittämään Suomen taloutta, hän vetoaa.
Perheellistyminen ja työelämä ovat tärkeä yhdistelmä syntyvyyden yhtälössä. Kemppi toivoo, että perheiden arvonnosto toteutetaan koko yhteiskunnassa kouluista työpaikoille.
Etuuksien parantamisella lisätään tutkimusten mukaan etenkin isien varmuutta perheellistymisen kanssa. Äidit voivat joutua pelkäämään raskaussyrjintää työelämässä, ja työelämän muutoksessa tarvitaan etenkin julkisen sektorin työpaikkojen esimerkkiä.
– Työpaikkojen turvallisuus on suoraan yhteydessä syntyvyyteen.
– Sekä naisia että miehiä koskee työelämässä esimerkiksi se, kuinka määräaikaisia työsuhteita ketjutetaan, Kemppi muistuttaa.
Valtio voisi omalla esimerkillään avata keskustelua kulttuurista, jossa työelämään mahtuu enemmän joustoja.
– Perheellistymisen ei tarvitse olla uran esteenä. Toimintakulttuurin muutos pitää rohkeasti aloittaa, Kemppi sanoo.
– Etätyö, työaikajoustot, työvuorosuunnittelu, jatkuvaan oppimiseen kannustaminen. Nämä ovat asioita, jotka parantavat työn ja perheen yhteensovittamista.
Paitsi vanhemmille, keskusta näkisi mielellään tällaisia joustoja myös isovanhemmille.
Koulutuspolullakin on syytä kiinnittää huomiota moniin asioihin. Toisen asteen kouluihin olisi tärkeää tuoda hedelmällisyystietoisuutta, mikä auttaisi ajoittamaan perheellistymisen paremmin. Nykyään ensimmäinen lapsi saadaan liian myöhään, keskusta muistuttaa.
Kemppi painottaa kulttuurin muuttumisen tarvetta myös korkeakouluissa.
– Opiskelukulttuurissa ei uskalleta puhua siitä, miten perheellisiä opiskelijoita pitäisi kyetä tukemaan. Perheystävällisyyden nostamisessa korkeakoulujen ja kouluyhteisöjen vastuu on myös merkittävä.
| Kolahtiko tämä juttu? – Pysy kärryillä politiikan käänteistä ja tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje täältä!