Nuorten somekieltojen puuhaajat eivät näe, miten valtavasti some on tuonut hyvää
Sosiaalisen median käytön ikärajoja ajetaan itsepintaisesti, vaikka ne ovat maailmalla jo törmänneet perustuslakiin. Absolutismi ei myöskään esitä kohdistettuja rajoituksia mahdollisen pahan sisällön äärelle pääsemiseen, eikä ylipäätään kajoa juurisyihin, kuten somejättien valtaan koko ihmiskunnasta.
Suomessa 83 nuorisotutkijaa nosti tämän esiin keväällä ja muistutti, että sosiaalisessa mediassa on kyse myös lasten ja nuorten osallisuudesta yhteiskuntaan. Tutkijat vaativat, että mahdolliset päätökset rajoista perustuvat tutkittuun tietoon.
Myös keskustanuoret ovat hyvin perustellusti samalla linjalla kuin suomalaiset nuorisotutkijat. Ja kouluihin tulleet puhelinkiellot huolehtivat nyt itsessään someajan vähenemisestä, jos se on tavoite.
Ikärajoihin uskova aalto ei näe sosiaalisen median positiivisia puolia, jotka ovat kielteisiin verrattuna suorastaan vallankumouksellisia.
Iloitsen erityisesti poikien puolesta. Sosiaalinen media on opettanut heille enemmän ilmaisutaitoa kuin 1900-luvun virallinen yhteiskunta nokkahuiluineen ja pakkolaulattamisineen koskaan pystyi.
Mitä nykyiset pojat tekevät somessa, ihan ilman, että opetussuunnitelma ja vanhemmat käskevät?
Eetu esittelee keittiössä toisille eetuille, miten helppoa kokkaaminen on. Rami kertoo hevosharrastuksestaan. Somessa on itse tehtyjä runoja lausuvia, vaatteita ompelevia ja meikkaavia poikia.
Siellä on myös nuori aikuinen Leevi, joka omista kokemuksistaan kertoen antaa voimia muille vanhempien alkoholinkäytöstä kärsiville lapsille ja nuorille.
Siellä haitallisessa sosiaalisessa mediassa miljoonat tavalliset nuoret ympäri maailmaa tekevät hauskoja tanssivideoita ja laulavat hittejä playbackina somesovellusten avulla.
Urheilevat juniorit laittavat pelin jälkeen videohaastatteluita toisistaan ja pitävät tavoitteellisen pelaamisen lomassa hauskaa porukalla. Musiikkia tekevät nuoret pääsevät esiin ilman levy-yhtiöiden portinvartijoita. Kaikki tämä on kai sitä, jota olemme toivoneetkin?
Ihailemme alaikäisten nuorten yrityksiä, kuten ahkeria ikkunanpesijöitä ja vaatebrändien perustajia. Niistä ei tulisi yhtään mitään ilman sosiaalista mediaa.
Meillä Mikkelissä on yläkoulussa yrittäjyyskasvatusta, jossa nuoret myyvät itse kehittämiään tuotteita ja palveluita. Niidenkin markkinointikanavana on some.
Eivätkä nuoret seuraa myöskään uutisia ja politiikkaa vanhoista välineistä, vaan sosiaalisesta mediasta. Some on myös kunnissa toimiville nuorisovaltuustoille elinehto. On ristiriitaista, jos puuhaamme samaan aikaan äänestysikärajan alentamista ja somen pimentämistä.
Ajatus, että nuori näkisi sosiaalisen median ensimmäisen kerran 15-vuotissyntymäpäivänään, on teknisestikin epärealistinen.
Kun syytämme taas uutta pahuuden välikappaletta, muistammeko, mihin halusimme pari vuosikymmentä sitten puuttua, kun kouluammuskelijat ja kauppakeskuspommin laatija olivat käyttäneet sellaista kauheaa internettiä?
Kun nimeämme erilaisia ilmiöitä vaarallisiksi Tiktok-haasteiksi, muistammeko, että vielä 1970-luvulla lapsia kuoli tapaturmaisesti yli 300 vuodessa? Varmaan mustavalkotelkkareiden syytä silloin.