Virossa presidentin valitsee parlamentti
Viron uusi presidentti, pitkäaikainen oikeuskansleri Ülle Madise astui eilen virkaansa.
Toivon onnea ja menestystä veljeskansan valtionpäämiehelle hänen tärkeässä työssään – pidetään ystävyyden silta Suomenlahden ylitse edelleenkin vahvana! Täällä EU-parlamentissa olenkin saanut tehdä hyvää yhteistyötä virolaisten meppikollegoiden kanssa.
Viron presidentinvaalit ovat joka kerta herättäneet Suomessa hieman keskustelua vaalitavasta. Asiani ei ole tietenkään tuomita, miten virolaiset ovat demokratiansa rakentaneet. Esitän vain muutaman ajatuksen.
Joku saattaa kysyä, miten demokratiassa voi olla vain yksi ehdokas? Näinhän on käynyt jo kolme kertaa peräkkäin Viron presidentinvaalien suhteen.
Kun minkään puolueen poliitikko ei saa riittävää 2/3 kannatusta Viron eduskunnassa, Riigikogussa, niin enemmistö puolueista etsii epäpoliittisen ehdokkaan päivänpolitiikan ulkopuolelta.
Istuva presidentti Alar Karis haettiin tehtäväänsä Viron Kansallismuseon johtajan tuolilta ja aiempi presidentti Kersti Kaljulaid Euroopan tilintarkastustuomioistuimesta.
Onhan vaalijärjestelmä syntynyt virolaisten vapaissa, demokraattisissa vaaleissa valitseman kansanedustuslaitoksen tahdosta ja näin valitut kansanedustajat suorittivat nytkin vaalin. Mutta silti meille tuntuu erikoiselta, että käytännössä joidenkin puolueiden johto sopii presidentin nimen.
Eli nytkin presidentinvaaleissa oli vain yksi ehdokas, ja kansa ei päässyt häntä äänestämään. (Uuden presidentin valinta varmistui, kun neljä puoluetta ilmoitti tukevansa häntä.)
Aikaisemmat presidentit, eli itsenäisen Viron ensimmäinen presidentti, monille suomalaisille tuttu Lennart Meri sekä Arnold Rüütel ja Toomas Hendrik Ilves olivat toki puoluepolitiikassa mukana. Heidän jälkeensä presidentit ovat kuitenkin tulleet selkeästi aktiivipolitiikan ulkopuolelta.
Aikanaan Kersti Kaljulaid olisi halunnut jatkaa toiselle kaudelle, mutta putosi, kun vain yksi puolue kannatti hänen jatkoaan.
Ymmärrän hyvin, että Virossa esiintyy paljon mielipiteitä suoran kansanvaalin puolesta.
Tietenkin hyvä presidentti voi tulla myös päivänpolitiikan ulkopuolelta. Ja vaatimus 2/3 enemmistöstä vaatii hakemaan kompromisseja ja konsensusta.
Silti ymmärrän hyvin, että Virossa esiintyy paljon mielipiteitä suoran kansanvaalin puolesta. Tästähän käytiin Virossa joskus kovaakin keskustelua, kun gallupkyselyiden kärjissä kansan suosikkeina oli aivan eri henkilöitä kuin mitä ns. puolueiden eliitti lopulta valitsi presidentiksi.
On mielenkiintoista seurata, alkaako Virossa jossain vaiheessa keskustelu vaalitavan muuttamisesta suoraksi kansanvaaliksi.