Vantaalle vapaus ja vastuu uudistaa kotoutumista
Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Maahanmuutto keskittää parhaillaan Suomea, jopa voimallisemmin kuin pääministeri Orpon hallitus.
Myös kaupunginosat eriytyvät. Helsingin Sanomien mukaan yhdeksällä pääkaupunkiseudun asuinalueella enemmistö asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Kolme niistä sijaitsee Vantaalla.
Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen joukko. Vantaalla puhutaan yli 120 äidinkieltä ja väestöstä 30 prosenttia on vieraskielisiä. Ihmisten osaaminen, elämäntilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat.
Huoleni koskee työttömyyden, köyhyyden ja heikon kielitaidon kasautumista samoihin kortteleihin. Se on huono tulevaisuudennäkymä. Erityisesti siellä kasvaville lapsille. Siksi Vantaalle pitää antaa mahdollisuus kokeilla vaikuttavampia kotoutumisen keinoja.
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestön ikääntyessä. Sen ohjaamiseen tarvitaan pisteytysmalli, joka huomioi osaamisen, kielitaidon, alueiden tarpeet ja työmarkkinoiden tilanteen.
Tarvitsemme myös lisää yksityisiä työpaikkoja ja täällä jo asuvien osaamisen parempaa hyödyntämistä. Työ antaa toimeentulon, yhteisön ja luottamusta tulevaisuuteen.
Kasvun mahdollisuuksia on eri puolilla Suomea: esimerkiksi Lapin matkailussa, länsirannikon meriteollisuudessa, puolustusteollisuudessa ja puhtaan energian investoinneissa.
Samalla moni ensin muualle Suomeen asettunut maahanmuuttaja muuttaa pääkaupunkiseudulle, jossa työttömyys on korkealla. Työttömiä on autettava kasvualojen töihin koulutuksella, työnvälityksellä ja muuttoavulla. Myös pääkaupunkiseudulta muualle maahan.
Työttömyysaikana on vahvistettava ammatillista osaamista ja tarvittaessa suomen kielen taitoa sekä yhteiskunnan tuntemusta.
Vantaan keskusta on esittänyt maahanmuuttajien sosiaaliturvan kytkemistä kielikoulutukseen osallistumiseen.
Vantaan itsensä on arvioitava tuetun asuntotuotannon, asumistuen sekä maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaavien MAL-sopimusten yhteisvaikutukset eriytymiseen.
Nopea väestönkasvu ei saa olla itseisarvo. Kaupungin menestystä on mitattava asukkaiden osaamisella, työllisyydellä ja hyvinvoinnilla. Koulutuksen ja palvelujen on pysyttävä kasvun mukana.
Vantaan keskusta on esittänyt maahanmuuttajien sosiaaliturvan kytkemistä kielikoulutukseen osallistumiseen. Työkykyiseltä on voitava edellyttää työnhakua ja tarpeelliseen koulutukseen osallistumista. Vastaavasti yhteiskunnan on tarjottava opetusta, apua työllistymiseen ja tukea työkyvyn vahvistamiseen.
Orpon hallitus on leikannut kotoutumisen ja vapaan sivistystyön rahoitusta. Kunnilta odotetaan parempia tuloksia samalla, kun niiden mahdollisuuksia järjestää palveluja kavennetaan.
Työnantajien on annettava mahdollisuus myös suomea vasta opetteleville. Kieltä opitaan työssä. Suomeen ei kuitenkaan saa syntyä kaksia työmarkkinoita. Palkkojen ja työehtojen polkemiseen sekä ihmiskauppaan on puututtava valvonnalla ja tuntuvilla seuraamuksilla.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen pitää kotoutumista Vantaan ja koko Suomen kohtalonkysymyksenä. Hän toivoo kunnille enemmän harkintavaltaa ja arvioi, että nykyinen sosiaaliturva voi joissain tilanteissa passivoida.
Vantaa esittää valmistelemissaan hallitusohjelmatavoitteissa kansallista kotoutumisohjelmaa, jota kokeiltaisiin ensin Vantaalla. Kotoutumisen lainsäädäntöä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.
Tämä olisi keskustan lähimallia käytännössä. Vantaalle enemmän valtaa sovittaa kieliopetus, koulutus ja työ ihmisten tarpeisiin. Kokeilussa on huomioitava koko perhe ja avattava myös puolisoille tie kielikoulutukseen ja työelämään. Samalla on uudistettava sosiaaliturvan kannustimia. Velvoitteitakin.
Seuraavan hallituksen on valmisteltava kokeilulaki, joka antaa Vantaalle tarvittavat valtuudet. Vantaan on vastattava tuloksista: paremmasta kielitaidosta ja korkeammasta työllisyydestä.
Meillä Vantaalla on velvollisuus kehittää kotoutumisen ratkaisuja koko Suomen hyödyksi. Väestön ikääntyessä muun Suomen on puolestaan kysyttävä, miten maahanmuuttajat saadaan työllistymään, viihtymään ja rakentamaan tulevaisuuttaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.