Onko maaseudulla tulevaisuutta?
Me suomalaiset olemme mestareita laatimaan selvityksiä, selontekoja ja raportteja. Mutta tunnistavatko niiden kohteena olevat ihmiset itsensä ja elämänsä niistä?
Pidämme eduskunnassa ajoittain hyvinkin sydämeen käyviä puheita eri asioiden puolesta, mutta löytävätkö kansalaiset itsensä näistä meidän puheistamme?
Kovin usein tarjoamme tosin enemmän vihaa ja vähättelyä kuulijoille, mutta se ansaitsee oman tarinansa.
Välillä tuntuu siltä, että istuntosalista ja myös ministeriaitiosta on tullut fraasikaraoken näyttämö – luettelemme itsestäänselvyyksiä, joita kuvittelemme äänestäjien haluavan kuulla.
Mutta muuttuvatko nämä fraasit käytännön teoiksi jossain vaiheessa, se on se keskeinen kysymys. Ja vastaus siihen on, että aivan liian harvoin ja aivan liian hitaasti.
Maaseutu on siellä asuville koti myös marraskuussa, kun sähköt ovat poikki, tie auraamatta ja lähimpiin katuvaloihin 30 kilometriä, vaikka kiinteistöverolapussa olisi kuinka suuri summa tahansa.
Miltä suomalainen maaseutu sitten näyttää?
Suomalainen maaseutu on monelle joulu tai pääsiäinen mummolassa. Suomalainen maaseutu on monelle juhannus ja heinäkuu mökillä. Suomalainen maaseutu on monelle pakopaikka työstä ja kiireestä.
Suomalainen maaseutu on siellä asuville kuitenkin paljon enemmän – se on koti ja kotiseutu ympäri vuoden.
Maaseutu on siellä asuville koti myös marraskuussa, kun sähköt ovat poikki, tie auraamatta ja lähimpiin katuvaloihin 30 kilometriä, vaikka kiinteistöverolapussa olisi kuinka suuri summa tahansa.
Maaseutu on siellä asuville koti myös keväällä, kun valtion vastuulle kuuluva tie on ajokelvottomassa kunnossa. Ja töihin on päästävä myös silloin.
Maaseutu on koti myös niille, jotka eivät saa pankista lainaa sen kodin hankkimiseen omaksi tai remontointiin, koska pankista heille kerrotaan sen olevan väärässä paikassa.
Maaseutu on myös paikka yrittäjille hankkia toimeentulo tarjoamalla palveluja kausiasukkaille ja elämyksiä turisteille, tuottamalla suomalaisille ruokaa ja huolehtimalla suomalaisen metsäteollisuuden raaka-aineen saannista, vaikka heille ei olla valmiita tarjoamaan rahoitusta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.
Maaseutu olisi mieluinen paikka nuorelle ja innokkaalle yrittäjälle, jos häneltä ei evättäisi lainaa, jolla hän voisi ostaa ikääntyneen yrittäjän vakiintuneen yrityksen, jolle ei muuten ole jatkajaa.
Suomalaista maaseutua eivät pelasta vahvemmat lonkerot ja oluet tai halvat viinit kirkonkylän ainoassa kaupassa.
Suomalaista maaseutua eivät pelasta vahvemmat lonkerot ja oluet tai halvat viinit kirkonkylän ainoassa kaupassa. Eikä sitä pelasta digitaaliset palvelut ilman toimivia yhteyksiä.
Ja se päivä, kun sen mökkitien varressa oleva viimeinenkin maatila sammuttaa valot eikä muitakaan vakituisia asukkaita tai yrittäjiä ole huolehtimassa sen tien kunnosta, sen jälkeen ei ole enää ketään, keneltä satunnainen kulkija tai kesäasukas voi pyytää apua.
On vaikea uskoa, että tätä tilannetta toivoo monikaan niistä sadoista tuhansista suomalaisista, jotka haluavat maaseudulle jouluna, pääsiäisenä, juhannuksena ja heinäkuussa.