Gazan aselepo on jatkunut yli vuoden, mutta kuolemien määrä kaistalla sopii yhä sodan määritelmään – "Mikään ei ole muuttunut"

Uutiset Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen aselevon sujumisesta ovat kuluneen vuoden aikana toistaneet yksitoikkoista kaavaa.

Keskiviikko 14. lokakuuta: Palestiinalaisviranomaisten mukaan Israelin iskut surmaavat neljä ihmistä Gazan kaistalla.

Israelin asevoimat sanoo tappaneensa yli sata ”terroristia” viimeisen neljän kuukauden aikana Gazan pohjoisosissa.

Torstai 8. lokakuuta: Gazan pelastuslaitoksen mukaan seitsemän ihmistä kuoli Israelin iskuissa, suurin osa Gazan kaupungissa.

Keskiviikko 7. lokakuuta: Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen Israeliin tekemän yllätyshyökkäyksen kolmas vuosipäivä. Israelin iskuissa Gazaan kuolee viisi ihmistä.

Yhdysvaltain välityksellä sovittu Gazan kaistan aselepo täytti vuoden lokakuun alkupuolella, mutta käytännössä se on olemassa vain paperilla.

– Mikään ei ole muuttunut paremmaksi; kaikki on muuttunut pahemmaksi. He valehtelevat meille, se on kaikki valetta, sanoi evakossa Gazan kaupungissa ollut Fatima Awkal uutistoimisto AFP:lle aselevon vuosipäivänä.

Palestiinalaisviranomaisten mukaan yli 1 400 palestiinalaista on kuollut Gazassa sen jälkeen, kun aselepo julistettiin 10. lokakuuta 2025. YK kertoi lokakuussa vahvistaneensa itse näistä kuolemista yli tuhat.

Näiden joukossa on lähes 270 lasta ja lähes 130 naista. Naiset ja lapset edustavat kuolleista yli kolmasosaa.

Suuri osa väkivallasta on tapahtunut niin kutsutun keltaisen linjan tuntumassa alueella, joka erottaa Israelin joukkojen hallitsemia Gazan osia palestiinalaisväestöstä.

– Se täyttää sodan tunnusmerkit, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta.

Esimerkiksi Tukholman rauhaninstituutti Sipri käyttää Uppsalan yliopiston konfliktiseurantaprojektin määritelmää, jonka mukaan sodassa taistelutoimien seurauksena kuolee yli tuhat ihmistä kalenterivuoden sisällä. Tämän määritelmän mukaan sota siis jatkuu Gazassa.

– Jos katsotaan aseellisen väkivallan näkökulmasta, niin voidaan sanoa, että tulitauko on tähän mennessä epäonnistunut, hän toteaa.

Poliittisella tasolla aselepo on kuitenkin tutkijan mukaan edelleen olemassa niin kauan kuin sopimuksen osapuolet eivät sanoudu siitä irti.

– Toki se väkivallan taso on merkittävästi vähentynyt siitä, mitä se oli viimeisimmän Gazan sodan aikana ennen tulitaukoa. Mutta se tietysti johtuu myös siitä, että se väkivalta silloin oli niin karmivaa, Mustasilta sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kätilöimän rauhansuunnitelman edistyminen on ollut käytännössä jäissä. Hamasin täysi aseistariisunta, Israelin joukkojen vetäytyminen Gazasta ja alueen uusi siviilihallinto eivät näytä olevan lähelläkään toteutumista.

– Kyllä se hyvin vaikealta näyttää nyt, ja siihen varmasti liittyy myös Israelin sisäpolitiikka ja tulevat vaalit. Nyt on tietysti myös välivaalit Yhdysvalloissa, jotka ovat tärkeitä, Mustasilta sanoo.

Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallitus on riippuvainen maan äärioikeistolaisista puolueista, jotka haaveilevat Gazan tyhjentämisestä palestiinalaisväestöstä kannustamalla näitä niin kutsuttuun vapaaehtoiseen poismuuttoon alueelta.

Moni pitää Israelin äärioikeiston tavoitteita käytännössä etnisenä puhdistuksena.

Israelin parlamentin eli knessetin vaalit on määrä järjestää kuun lopulla, mutta on epävarmaa, millaista muutosta uusi hallituspohja oikein toisi Gazan ja palestiinalaisten tilanteeseen, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Timo R. Stewart.

– Puolueet nyt vetävät aika kovaa politiikkaa ja esimerkiksi (sisäisen turvallisuuden ministeri) Itamar Ben-Gvir, joka haluaisi ilmeisesti puolustusministeriksi, yrittää kampanjoida sillä, että hän edistäisi tätä Gazan asukkaiden niin sanottua vapaaehtoista poismuuttoa.

– Mutta useimmat opposition puolueet ovat nekin aika kovaa linjaa pitäneet tässä Gazan suhteen, Stewart lisää.

Tutkijan mukaan voi olla, että Israelin vaalien jälkeen muodostuu hallituspohja, joka avaa jonkinlaisen ikkunan Gazan kaistan humanitaarisen tilanteen helpottamiselle.

Varsinaista rauhaa tuskin kuitenkaan edistetään. Suomen, EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön kannattamalle kahden valtion ratkaisulle ei tällä hetkellä löydy paljoakaan tukea Israelin puoluekentältä, kertoo Stewart.

– Selkeästi palestiinalaisten hätä ei ole sellainen asia, millä kampanjoidaan Israelissa menestyksekkäästi.

– Niin kauan kuin tässä ei ole sellaista poliittista prosessia, joka johtaisi siihen, että palestiinalaiset voisivat päättää omista asioistaan ja saada oikeutensa jälleenrakentaa, niin se jää aika hauraalle pohjalle tämä kaikki.