Vihreä liitto elämän puolesta – ota vastuu huomisesta
”Uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”, Eppu Normaali lauloi muutama vuosikymmen sitten.
Eppu Normaalin laulun sanat opettavat kyseenalaistamaan.
Se ei vielä yllä samaan aivan sarjaan kuin Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen lausahdus tilastoherroista, jotka lyövät sellaiset rätingit pöytään, että todistavat aidon nälän tunteen harhaksi.
Sanat ovat tulleet mieleen, kun olen seurannut vihreän liikkeen linjauksia.
Vain Suomessa kaikkitietävää besserwisserismiä markkinoidaan kansanomaisuutena.
Pekka Perttula
Vain Suomessa oman elintarviketalouden väheksyntä, asutuksen paketointi, kaupunkipuistojen purkaminen ja uhanalaisen rakennushistorian perintökohteen rakentaminen voivat olla vihreää politiikkaa.
Vain Suomessa kaikkitietävää besserwisserismiä markkinoidaan kansanomaisuutena. Erilaisuutta hylkivä kansallinen ahdaskatseisuus muuttuu vihreiden sanomana avarakatseiseksi maailmanparantamiseksi.
1980-luvun lopulla vastikään perustetun Vihreän Liiton ja Suomen Keskustan vihreyden eroja ja yhtäläisyyksiä saattoi etsiä elinkeinovihreydestä, elämäntapavihreydestä ja elämysvihreydestä.
Keskusta edusti elinkeinovihreyttä. Vihreät ilmensivät elämysvihreyttä. Kumpikin liike juonsi elämäntapavihreytensä omista lähtökohdistaan. Ne eivät olleet verrokkipuolueita.
Keskustan henkinen koti oli maaseudun elämäntavassa, vihreiden koti oli kaupunkien interiöörissä. Siinä missä keskustalaiset puhuivat luonnonvaroista, vihreät puhuivat ympäristöstä.
Keskustalaista vihreyttä pidettiin katoavana kansanperinteenä. Ainoa kilpailija oli SMP. Vihreät koostuivat taistolaisista, liberaaleista ja maailmanlopun lietsojista. Kilpailijan oli SDP:n ympäristötietoinen sirpale.
Nyt Suomen Keskusta ja Vihreä Liitto ovat toisensa haastavia, mutta vihreyden suurista yhteiskuntia ja elinkeinoja muokkaavista valinnoista ja vaihtoehdoista vaikenevia verrokkipuolueita.
Puolueet haastavat toistensa ihmis- ja maailmankuvat. Ne haastavat toistensa tavat ymmärtää ja rakentaa vihreämpää yhteiskuntaa. Mikä on 1970-luvun malliin 2010-luvun ”Vihreämpään yhteiskuntaan” ohjelma?
Tuotanto- ja kulutusvihreys kuuluvat kummatkin uuden ajan kiertotalouteen. Kiertotalous puolestaan tarkoittaa elinkeino- ja yhdyskuntapoliittisia valintoja. Biotalous on suuri yhteiskuntapoliittinen valinta.
Keskustan vihreys on laajentunut kolmessa vuosikymmenessä. Vihreydessä ei enää päde jaottelu elinkeino-, elämäntapa- tai elämysvihreys. Keskusta on niiden kokoelma. Muutos on suuri.
Miten Vihreä Liiton vihreys on laajentunut tai syventynyt? Onko se käpertynyt urbaaniksi ja kapeakatseiseksi puistikko- ja parvekevihreydeksi? Onko Vihreän Liiton vihreys kupla?
Kysymyksiä on paljon. Vastauksia voi saada vain keskustelemalla. Vihreyden verrokkipuolueiden on haastettava toisensa riittävän suurilla kysymyksenasetteluilla ja asioilla.
Keskustapuolue kävi 1984 eduskuntavaalit teemalla: Vihreä liitto elämän puolesta – ota vastuu huomisesta.
Onko Suomen Keskustalla 2016 kanttia haastaa ja kampanjoida samalla teemalla? Asia on ajankohtainen.