Jussi Halla-aho unohtaa oman vastuunsa
Perussuomalaiset ovat odotetusti yrittäneet kerätä kaiken mahdollisen poliittisen hyödyn kansalaisia kuohuttaneista uutisista ulkomaalaistaustaisten henkilöiden syyllistymisestä alaikäisten tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Oulussa ja Helsingissä. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati 12. tammikuuta facebookissa jopa Juha Sipilän hallituksen eroa.
”Hallitus on vastuussa paitsi siirtolaisvyöryn miljardiluokan kustannuksista myös sen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Jos hallituksella olisi selkäranka, se pyytäisi anteeksi ja eroaisi”, Halla-aho kirjoitti.
Halla-aho luottaa tässä asiassa äänestäjien lyhyeen muistiin.
Halla-aho unohtaa, että perussuomalaisten nykyisen eduskuntaryhmän jäsenet olivat hyväksymässä niitä linjauksia, joiden mukaan vuonna 2015 Suomeen tullutta ”siirtolaisvyöryä” on hoidettu. Tapausten kulku lienee syytä kerrata kaikille huonomuistisille.
Pakolaispolitiikka oli yksi perussuomalaisten vaaliteema sekä vuoden 2011 että varsinkin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Vaalien jälkeen oli selvää, että perussuomalaisten tulo hallitukseen edellytti heidän profiilikysymystensä huolellista selvittämistä.
Niinpä hallituksen muodostaja Juha Sipilä otti perussuomalaiset kahdenvälisiin neuvotteluihin ennen varsinaisten hallitusneuvottelujen aloittamista keväällä 2015.
Näissä neuvotteluissa keskusta ja perussuomalaiset laativat yhteiset linjaukset perussuomalaisten profiiliasioista, muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja pakolaispolitiikasta. Nämä linjaukset otettiin sellaisenaan hallitusohjelmaan sen jälkeen kun kokoomus tuli mukaan neuvotteluihin.
Timo Soinia on joskus syytetty siitä, että hän otti Halla-ahon ja hänen kannattajansa keräämään ääniä puolueelleen. Mutta sama pätee myös toisin päin. Halla-aholaisille kelpasi vuoden 2015 vaaleissa erittäin suositun Timo Soinin antama vetoapu.
Halla-aho unohtaa, että perussuomalaisten nykyisen eduskuntaryhmän jäsenet olivat hyväksymässä niitä linjauksia, joiden mukaan vuonna 2015 Suomeen tullutta ”siirtolaisvyöryä” on hoidettu.
Oleellista on, että silloinen perussuomalaisten eduskuntaryhmä hyväksyi Vesa-Matti Saarakkalaa lukuunottamatta yksimielisesti hallitusohjelman. Puolueen hajoamisen jälkeen kesäkuussa 2017 Halla-aho ilmoitti, että hallitusohjelma olisi kelvannut hänelle edelleen.
Eikä tässä kaikki. Kun pakolaiskriisi alkoi syksyllä 2015, hallitus laati 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman. Sekin hyväksyttiin perussuomalaisten ryhmässä.
Turvapaikan saantia monin tavoin kiristänyt ohjelma on pääosin toteutettu. Toteuttamatta ovat jääneet lähinnä perustuslain kanssa ristiriidassa olevat kohdat.
Perussuomalaiset hajosivat kesäkuussa 2017, kun Halla-aho valittiin puheenjohtajaksi Timo Soinin jälkeen. Eduskuntaryhmän enemmistö erosi ja perusti oman ryhmänsä, joka jäi hallitukseen. Myös kaikki perussuomalaisten ministerit siirtyivät tähän uuteen ryhmään ja jatkoivat hallituksessa.
Oleellista on, että kaikki perussuomalaisten ryhmään jääneet kansanedustajat ovat olleet hyväksymässä sekä hallitusohjelmaa että turvapaikkapoliittista ohjelmaa, jotka ovat olleet Sipilän hallituksen ohjenuorana ulkomaalais- ja pakolaispolitiikassa.
Jussi Halla-aho valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 2014 vaaleissa eikä lähtenyt ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän ei ole kuitenkaan irtisanoutunut hallitusohjelmasta eikä turvapaikka-ohjelmasta missään vaiheessa. Siksi voidaan sanoa, että myös Halla-aho kuuluu listalle, jos viime kuukausien tapauksiin aletaan etsiä syyllisiä poliitikkojen joukosta
