Demokratia tarvitsee kansalaisyhteiskuntaa
Kolmannen sektorin toimijat, erityisesti järjestöt ja yhdistykset, tuottavat monipuolisia palveluita ja toimintaa, jotka täydentävät merkittävällä tavalla julkisen sektorin työtä.
Ne edistävät esimerkiksi mielenterveyttä, liikuntaa ja kulttuuria sekä järjestävät toimintaa nuorille, ikääntyneille ja monille muille ryhmille. Samalla ne tavoittavat ihmisiä ja tarpeita, jotka eivät aina tule julkisten palvelujen piirissä riittävästi huomioiduiksi.
Kolmannen sektorin merkitys ulottuu kuitenkin paljon palveluntuotantoa laajemmalle. Sen toimijat nostavat esiin erilaisten väestöryhmien tarpeita ja pystyvät tuomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun näkökulmia, jotka saattaisivat jäädä sivuun.
Niiden vahva paikallistuntemus mahdollistaa toiminnan, joka vastaa aidosti ihmisten tarpeisiin.
Järjestötyö ei ole vain mukava vapaa-ajan harrastus, vaan merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa.
Se on vaikuttavaa toimintaa, jonka yhteiskunnallinen merkitys on syvällä. Sen kautta ehkäistään syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, tarjotaan vertaistukea ja luodaan yhteisöjä, joihin ihmiset voivat kiinnittyä.
Samalla syntyy sosiaalisia verkostoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistavat hyvinvointia.
Kansalaisyhteiskunnan toimiminen on demokratian keskeinen edellytys. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin, osallistua ja kuulua yhteisöön ovat asioita, joita kolmannen sektorin toiminta tarjoaa.
Demokratia ei ole itsestäänselvyys eikä se rakennu pelkästään vaaleista ja päätöksenteosta, vaan myös ihmisten osallistumisesta yhteiskunnan toimintaan.
Erityisesti epävarmoina aikoina kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni entistä lujempaa. Sen arvo on hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteiskunnallisen vakauden ja yhteisöllisyyden vahvistumisessa.
Usein nämä vaikutukset huomataan kunnolla vasta silloin, kun ne puuttuvat. Kolmas sektori täytyy nähdä toimivan ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarina.