Kiitoksen aika
Omalta osaltani puolueen varapuheenjohtajan työt päättyivät 120-vuotisjuhlapuoluekokoukseen viime viikonloppuna. Varapuheenjohtajakauteni aikana ehdin aika moneen paikkaan, ja vähintään yhtä monta paikkaa jäi näkemättä.
Lukuisat tapaamiset keskustalaisten kanssa olivat kiertämisen parasta antia, ja eniten harmitti se jatkuva riittämättömyyden tunne, kun ei joka paikkaan millään ehtinyt.
Nyt olo on yhtä aikaa helpottunut ja hämmentynyt. Kuluneet kaksi vuotta olivat poikkeuksellisen antoisia ja kivoja, mutta kyllä ne yllättävällä tavalla myös puristivat miehestä mehut.
Nyt pääsen keskittymään täysillä kansanedustajan toimeen sekä tukemaan uutta puoluejohtoa taustalla. Vaaleissa on tarkoitus näyttää, mihin Kettunen ja keskusta pystyvät.
Yksi tavoitteistani täyttyi, kun luopumiseni sai aikaiseksi hyvähenkisen ja tiukan kisan varapuheenjohtajan paikoista. Puoluekokouksen ilmapiiri oli sähköinen ja jännittynyt vaalien tulosta odotettaessa. Lauantaista muodostui puoluekokouksen arvoinen jännitysnäytelmä.
Vaalit ovat politiikan suola, vaikka kaikki eivät voi tulla valituksi. Omalta osaltani haluan kiittää jokaista ehdokasta hyvästä kisasta. Jokainen ehdokas toi itseään ja keskustaa hienosti esiin. Pätevä ja toisiinsa kunnioittavasti suhtautuva ehdokasjoukko on parasta mainosta puolueelle.
Ehdokkaiden lisäksi kiitoksen ansaitsevat ne lukuisat puolueaktiivit, jotka mahdollistivat viime viikonlopun juhlapuoluekokouksen, ja kaikki ne lukuisat tilaisuudet, joissa sain omalla varapuheenjohtajakaudellani vierailla.
Me kellokkaat saavumme seisovaan pöytään ja otamme rusinat pullasta. Täytyy aina muistaa, että joku muu on laittanut kaiken valmiiksi.
Joku muu on tehnyt näkymätöntä työtä, minkä ansiosta me kellokkaat saamme loistaa. Se joku muu jakaa kanssani saman aatteen sekä haaveet, ja se joku muu on minulle hyvin tärkeä.
Lämpimät kiitokset kaikille matkaani auttaneille ja vauhdittaneille. Tulen tarvitsemaan teitä myös jatkossa.