Nuorisotyöttömyys alas ja tulevaisuususko ylös
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että ahkeruus kannattaa, että kun opiskelee, tekee parhaansa ja valmistuu ammattiin, löytää paikkansa työelämässä ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Tuo lupaus on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa vuosikymmeniä.
Nyt lupaus rakoilee. Hallituksen politiikka ei vastaa nuorten kriisiin. Hallitus on pettämässä suomalaiset nuoret ja korjausliike tulisi tehdä välittömästi. Selittely ja näpertely saavat riittää, nuorille pitää saada töitä.
Suomella on tällä hetkellä Euroopan korkein työttömyys. Lähes 80 000 alle 30-vuotiasta suomalaista on vailla työtä.
Työttömyys ei koske enää vain vähän koulutettuja tai työuransa alussa olevia nuoria. Työttömiä korkeakoulutettuja on jo yli 40 000, ja yhä useampi vastavalmistunut maisteri, insinööri tai sote-ammattilainen siirtyy suoraan koulunpenkiltä työttömäksi työnhakijaksi.
Moni nuori törmää mahdottomaan yhtälöön, kun työpaikkoihin vaaditaan kokemusta, mutta kokemusta ei voi saada ilman ensimmäistä työpaikkaa.
Monilla aloilla myös harjoittelupaikoista on tullut pullonkaula. Pelkästään sote-alan opiskelijoiden keskuudessa vuosina 2024–2025 noin 3 600 opiskelijan valmistuminen viivästyi harjoittelupaikan vuoksi.
Myös järjestelmän kannustavuus on ongelma. Hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan, mikä heikensi osa-aikaisen työn vastaanottamisen kannattavuutta.
Jokaisen tehdyn työvuoron pitäisi viedä eteenpäin, ei lisätä epävarmuutta. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olemisen.
Kolmas ongelma on tulevaisuususkon heikkeneminen. Nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus tulevaisuuteen on vakavasti horjunut.
Yhä useampi nuori pelkää elävänsä vanhempiaan epävarmemmassa maailmassa ja uskoo oman taloudellisen asemansa jäävän heikommaksi kuin edellisellä sukupolvella.
Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta niin, että se näkyy laadussa. Liian moni ammatillisessa koulutuksessa opiskeleva nuori ei saa enää edes lain takaamaa määrää lähiopetusta. Tämä on häpeäpilkku, koska ammatillisen koulutuksen duunarit ovat edellytys ylväille kasvutavoitteillemme.
Nuorten turvaverkon leikkaukset ja työllisyyskehitys on hälyttävää sekä yksilöiden että koko Suomen kannalta.
Kun nuori opiskelee, valmistuu ja yrittää, mutta ei silti löydä paikkaansa työelämästä, ongelma ei ole nuoressa vaan rakenteissa, jotka eivät tarjoa reilua mahdollisuutta päästä alkuun.
Nuorisotyöttömyyden ratkaisemisessa katse kannattaa suunnata pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Ne luovat valtaosan uusista työpaikoista, mutta uuden työntekijän palkkaaminen sisältää aina riskin. Siksi työllistämisen kynnystä on madallettava.
Keskusta on esittänyt nuorten takuutyötä, jossa työttömyysturva ja kuntien työttömyyssakot muutetaan suoraksi palkkatueksi yrityksille, kunnille ja järjestöille.
Pelkästään Tampereella, Oulussa ja Lahdessa näihin sakkomaksuihin kuluu tänä vuonna yli 100 miljoonaa euroa. Tämä raha pitäisi käyttää nuorten palkkaamiseen, ei passiivisuuden ylläpitämiseen.
Lisäksi työnantajien sivukuluja voitaisiin alentaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Nuorten työllistämisseteliä voitaisiin yksinkertaistaa ja työttömyysturvan suojaosa palauttaa.
Samalla on vahvistettava mielenterveyspalveluita ja perheiden tukea, jotta ongelmiin puututaan ajoissa.
Työpaikka ja koulutus auttavat siinä, että myös perhehaaveet ja asuntolainatoiveet voivat toteutua. Nuorilla on kaksi kertaa todennäköisempää tehdä lapsihaaveistaan totta, jos hänellä on hyvä koulutus ja tulotaso.
Suomen pitää olla maa, joka sanoo nuorelle: sinä kuulut tänne, sinä olet tärkeä ja sinun tulevaisuudellasi on merkitystä. Kun opiskelet, saat työtä. Sinun unelmasi voivat toteutua.
Loppujen lopuksi nuorisotyöttömyyden hoidossa on kyse Suomen tulevaisuudesta. Jokainen nuori, jonka unelmat työstä, perheestä ja omasta kodista toteutuvat, vie Suomea eteenpäin.