Osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa rakentavat nuorten tulevaisuususkoa
Nuorten tulevaisuususko on ollut paljon esillä viimeisen vuoden aikana, eikä suotta. Viime vuoden nuorisobarometrinmukaan optimisesti tulevaisuuteen suhtautuvien nuorten määrä on vähentynyt kahdellakymmenellä prosentilla.
Meillä Keskustassa on pantava merkille samaan aikaan myös toinen nuorisobarometrin keskeinen havainto: kiinnostus politiikkaa kohtaan on nuorten keskuudessa kasvussa. Erittäin kiinnostuneita on kymmenen prosenttia enemmän kuin aiemmin.
Meidän täytyy nostaa voimakkaammin julkisuuteen keskustalaisia näkökulmia nuorten osallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme. Liian moni syrjäytyy ja kokee, ettei vaikuttamisen mahdollisuuksia ole.
Syrjäytyminen alkaa usein kokemuksesta, ettei oma ääni kuulu, eikä omalla toiminnalla ole merkitystä. Tähän pitää puuttua.
Viime viikonloppuna puoluekokouksessa hyväksyttiin Suunta Suomelle -ohjelma, josta löytyy hyviä eväitä nuorten osallisuuden lisäämiseen sekä vahvempaan vaikuttamiseen myös päätöksenteossa.
Kansalaisvaikuttamisen puolella keinona esitetään äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen nykyisestä 18 ikävuodesta. Ikäraja koskisi valtiollisia vaaleja sekä kunta- ja aluevaaleja. Äänioikeus on yksi vahvimmista viesteistä, jonka yhteiskunta voi nuorelle lähettää: sinä kuulut mukaan.
Keskusta haluaa edistää voimakkaasti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia myös paikallistasolla. Nuorisovaltuustoille on taattava puhe- ja läsnäolo-oikeus sekä suora aloiteoikeus kotikunnan ja hyvinvointialueen päättävissä elimissä kuten lautakunnissa ja valtuustoissa.
Yksi keino osallisuuden lisäämiseen on jokaista nuorta koskeva kansalaispalvelus. Keskusta on ajanut Antti Kaikkosen puolustusministerikaudelta lähtien tulevaisuuskutsuntoja, joihin osallistuisi koko ikäluokka.
Tänä vuonna kutsuntainfoa koko ikäluokalle pilotoidaan jo muutamissa kaupungissa Espoossa, Iisalmessa ja Jyväskylässä.
Keskustan näkemyksen mukaan pilotoinnin jälkeen tulisi toteuttaa sekä naisia että miehiä koskevat tulevaisuuskutsunnat tämän vuosikymmenen lopulla. Seuraava askel turvallisuustalkoissa voisi olla 2030-luvulla yleinen koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus.
Siinä ensisijainen palvelusmuoto olisi edelleen asepalveluksen suorittaminen, mutta vaihtoehtojakin tarvitaan. Myös siviilipalvelus tulisi uudistaa tukemaan kokonaisturvallisuutta.
Koko ikäluokkaa koskeva palvelusvelvollisuus vahvistaisi kokemusta siitä, että jokaisella on tärkeä rooli Suomen turvaamisessa.
Nuorten tilanne on tällä erää monella tapaa kohtuuton, koska vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon ovat riittämättömät. Keskustan on tarjottava parhaat ratkaisut osallisuuden lisäämiseksi ja tulevaisuuden uskon vahvistamiseksi.
Nuoret on otettava vaihtopenkiltä mukaan rakentamaan parempaa Suomea.