Keskusta haluaa selvittää useamman juridisen vanhemman mallia – ilotulite- ja tekoälykannat muuttuivat
Keskusta haluaa tästä eteenpäin kieltää ilotulitteet muilta kuin ammattilaisilta ja selvittää useamman kuin kahden huoltajan mallia.
Keskusta myös luopuu generatiivisen tekoälyn käytöstä kuvaviestinnässään.
Mainitut asiat päätettiin keskustan Tampereen puoluekokouksessa sunnuntaina puoluekokousaloitteiden pohjalta. Aloitteita puoluekokoukselle ovat tehneet eri keskustajärjestöt ja -yhdistykset. Aloitteita käsiteltiin peräti 421.
Kahden vuoden välein kokoontuva puoluekokous on keskustan ylin päättävä elin.
Pitkät keskustelut käytiin myös itärajan metsäteiden ennallistamisesta luonnontilaan, perustulosta ja huumausaineiden käyttöhuoneista. Perustulo tyrmättiin kuten joka puoluekokouksessa on tapana, eivätkä kaksi muutakaan asiaa menneet läpi.
Sukupuolikiintiöihin keskusta päätti haluta joustoa. Tällä hetkellä julkishallinnon toimielimissä pitää olla tasa-arvolain mukaan 40 prosenttia kummankin sukupuolen edustajia. Keskusta lieventäisi kiintiöt kolmasosaan.
Äänestykseen pääsi myös Euroopan unionin jäsenyysneuvottelujen aloittaminen Kanadan kanssa. Keskusta päätti olla kannattamatta asiaa.
Tunteikkain keskustelu käytiin juridisesta vanhemmuudesta.
Puoluehallitus oli vastauspohjassaan päätynyt olemaan kannattamatta Turun kunnallisjärjestön aloitetta, joka vaatii useamman kuin kahden juridisen vanhemman mallin selvitystyötä. Puoluekokouksen aloitevaliokunta kuitenkin esitti kokoukselle, että aloite hyväksyttäisiin.
Perheiden monimuotoisuus haluttiin monessa puheenvuorossa tunnustaa, ja tehdä mahdolliseksi vanhemmuus kaikille lasten tosiasiallisille huoltajille.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ei kannattanut aloitetta.
– Tämä voi muodostaa oikeudellisia ja käytännön ongelmia, jotka voivat heikentää lasten asemaa, kun vastuut jakautuvat. Kuvitellaan vaikka vanhempainiltaa koulussa, jonne tulee neljä vanhempaa, jotka kaikki ovat eri mieltä siitä, miten kasvatus pitää hoitaa, Lohi perusteli.
Katse tulee luoda lapseen, ei aikuiseen, Marko Sivula keskustan Uudenmaan piiristä korosti aloitekeskustelussa.
– Juridinen vanhemmuus on lapsen oikeudellinen rakenne. Mitä useampi vanhempi, sitä todennäköisemmin tulee ristiriitoja. Lapsella pitää tietysti olla useita turvallisia aikuisia ympärillään, mutta se ei edellytä useita juridisia vanhempia.
Miina-Maija Simonen Helsingin piiristä heitti vastapallon liittyen keskusteluun lukumäärästä.
– Mitä haittaa siitä on, jos neuvolaan tulee neljä vanhempaa? Onhan siinäkin ristiriitoja, kun on kaksi vanhempaa. Pitäisikö määrä tiputtaa yhteen?
Aloite vaatii vasta selvityksen tekemistä useamman huoltajan mallista, mikä luultavasti osaltaan auttoi sitä menemään läpi.
Useamman huoltajan mallia puolustettiin myös henkilökohtaisten kokemusten pohjalta.
– Minulle ja muille vastaaville lain joustamattomuus on aiheuttanut kärsimystä. Lain silmissä olen ollut ventovieras heille, jotka minut kasvattivat. Lapsen ei pidä joutua valitsemaan joko–tai vaan on voitava valita sekä–että, Mimmi Ruusunen Varsinais-Suomesta puhui.
Jussi Kukkurainen Kymenlaaksosta korosti, että kyse ei ole hyökkäyksestä ydinperheitä vastaan.
– On moninaisia perhemuotoja, uusioperheitä on ollut jo vuosikymmeniä. Kädenojennus olisi hyvä asia. Lapsia syntyy vähemmän ja vähemmän, näistä vähemmistä lapsista on hyvä pitää erityistä huolta.
– On lähiperheitä, joissa on kolme tai neljä tosiasiallista vanhempaa. Ilman juridista vastuuta lapsi voi jäädä vaille perintöoikeutta tai turvaa. Vaikea ymmärtää, että haittoja olisi enemmän kuin hyötyjä, jos selvitystä ei ole tehty, Jenna Wahlstén Helsingistä vetosi.