Kokoomus ja perussuomalaiset jyräsivät vaalivoittoon – Hallitusvastuu kävi kalliiksi keskustalle, vihreille ja vasemmistoliitolle
Eduskuntavaalit on käyty, ja kansan osoittama suunta on selvä: hallituksen väri vaihtuu ja politiikka muuttuu.
SDP:läisten pääministerien Antti Rinteen ja Sanna Marinin luotsaamalle hallituskokoonpanolle sunnuntai-iltana annettu lopputodistus oli karua luettavaa.
Viidestä hallituspuolueesta vain Marinin SDP selvisi vaaleista voittajana, mutta kolmen eduskuntapaikan lisäys ei riittänyt alkuunkaan kokoomuksen ja perussuomalaisten rynnistäessä ohi.
Keskustalle hallituskausi tuotti kahdeksan eduskuntapaikan tappion ja vihreätkin menetti seitsemän paikkaa. Suuriin häviäjiin kuului myös vasemmistoliitto, joka hävisi sekin viisi paikkaa. Keskustan kannatus putosi edellisvaaleista 2,5 prosenttiyksikköä, vasemmistoliiton 1,1 ja vihreiden peräti 4,5 prosenttiyksikköä.
Kolmen kärkipuolueen kisassa ykköseksi puski Petteri Orpon johdolla kokoomus 20,8 prosentin kannatuksella. Lisäystä eduskuntaryhmään tuli kaikkiaan 10 edustajaa ja kannatusta 3,8 prosenttiyksikköä lisää.
Kakkoseksi kiri vaali-illan mittaan Riikka Purran johtama perussuomalaiset, joka kasvatti eduskuntaryhmäänsä seitsemällä paikalla 46 kansanedustajaan. Puolueen kannatus nousi 2,6 prosenttiyksikköä tasan 20 prosenttiin.
Perussuomalaiset on ollut erittäin varma suorittaja eduskuntavaaleissa noustuaan suurten puolueiden joukkoon Timo Soinin johdolla keväällä 2011, ja niin se oli nytkin. Edellisiin vaaleihin se on joutunut lähtemään takamatkalta, mutta nyt tilanne oli jo lähtökohtaisesti toinen.
SDP:n oli lopulta tyytyminen kolmossijaan 19,9 prosentin kannatuksella. SDP kävi vaaleja pääministeri Sanna Marinin kansansuosion varassa. Melko pitkälle yhden kortin taktiikka riittikin, mutta ei lähellekään päätyyn asti. Jatkaminen hallituspuolueena on nyt kaikkea muuta kuin varmaa.
Kärsijiksi joutuivat nyt vihreät ja vasemmistoliitto, joiden kannattajista ilmeisen moni ryntäsi tällä kertaa demarien tueksi sekä pelastaakseen Marinin että estääkseen perussuomalaisten nousun suurimmaksi.
Kaikilla kolmella isolla häviäjällä on vaalien jälkeen aatteellisen syväpohdiskelun paikka. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjasikin jo vaali-iltana, että vastuu hallituksen kokoamisesta maahan on nyt ensisijaisesti muilla. Sen pidemmälle hän ei asiaa avannut.
Hallituksen muodostamista pääsee nyt yrittämään suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtaja Petteri Orpo. Loogisimman rungon saisi kokoomuksesta ja perussuomalaisista, joilla on uudessa eduskunnassa yhteensä 94 edustajaa. Vaikkapa RKP:lla ja kristillisdemokraateilla täydennettynä tälle rungolle saisi hieman niukahkon 109 edustajan enemmistöhallituksen ilman keskustaakin.
Keskustalle voisi tässä tilanteessa avautua houkutteleva tilaisuus päästä tekemään oppositiopolitiikkaa arkkivihollistaan perussuomalaisia vastaan. Jos vaalitappion kärsinyt keskusta kuitenkin päätyisi hallitukseen lähdön kannalle, kokoomuksella, perussuomalaisilla ja keskustalla olisi kolmestaan 117 paikkaa. Tällaisessa kokoonpanossa keskustalle jäisi kuitenkin apupuolueen osa kahta kumppania puolta pienempänä ryhmänä.
Hallituksen voisi vaalituloksen pohjalta rakentaa myös sinipunarungolle. Kokoomuksen, SDP:n, vihreiden ja RKP:n muodostamalla hallituksella olisi eduskunnassa takanaan 114 kansanedustajaa. Miten rajun vaalitappion kokenut vihreät hallitusvastuussa jatkamiseen suhtautuu, on toinen juttu.
Hallitusneuvotteluista ei taatusti tule helpot, mutta enemmistöhallituksen kokoamista ensin yrittävällä Orpolla on kuitenkin ainakin lähtökohtaisesti eri vaihtoehtoja ilman keskustaakin.
Tuttuun tapaan vaalipäivän äänet heikensivät keskustan tulosta ja veivät laskennan edetessä vielä ennakkoäänillä pidetyt paikat Kaakkois-Suomesta, Savo-Karjalasta ja Vaasan vaalipiiristä.
Keskustan vaalitappion katkeruutta lisää se, että keskustan vihreä hävisi kokonaan vaalipiirikartalta. Keskusta ei enää yltänyt suurimmaksi puolueeksi yhdessäkään vaalipiirissä, ei edes perinteisellä vahvimmalla kannatusalueellaan Pohjois-Pohjanmaalla, jossa salkoon nousi nyt perussuomalaisten lippu.
Lisäpaikkoja keskusta ei saanut missään. Puolustuslinja piti vain Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä, jossa puolue onnistui pitämään nykyiset paikkansa.
Keskusta menetti yhden paikan Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Savo-Karjalassa, Vaasan Vaalipiirissä, Oulun vaalipiirissä ja Lapissa.
Helsingissä keskustalla ei ollut menetettävää, ja kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen kanssa solmittu vaaliliitto jäi lopulta ilman paikkaa. Tulos tiesi Helsingissä näyttävästi kampanjoineelle Mikko Kärnälle kansanedustajauran katkeamista.
Keskusta teki vaaleissa sen minkä pystyi, mutta jäi puolueiden ykköskorista tippuneena ulkopuolelle ”pääministerivaalista” ja sen myötä joistakin television vaalitenteistäkin. Keskustalle tärkeät teemat jäivät vaaleissa sivuun, eikä keskustelu taktisesta äänestämisestäkään ainakaan puoluetta hyödyttänyt.
Jo ennakkoäänestyksen tulos kertoi, ettei keskustalla ole näissä vaaleissa aihetta suureen riemuun. Keskustan tolppa pysähtyi ennakkoäänissä 12,3 prosenttiin, kun vuoden 2019 vaaleissa keskustan ennakkoäänisaalis oli 15,4 prosenttia.
Viime joulun alla nähdystä pahimmillaan yhdeksässä prosentissa käyneestä kannatussyvänteestä keskusta onnistui sentään kipuamaan pari prosenttiyksikköä ylemmäs 11,3 prosenttiin.
Lapissa yhden keskustapaikan vei sisäinen muuttoliike ja Varsinais-Suomessa luopuneelta Esko Kivirannalta vapautunut paikka meni muille, samoin Savo-Karjalan keskustaluopujien toinen paikka.
Pirkanmaalla Arto Pirttilahden, Kaakkois-Suomessa Ari Torniaisen, Keski-Suomessa Joonas Köntän, Vaasan vaalipiirissä Pasi Kivisaaren ja Oulun vaalipiirissä Mikko Kinnusen kohtaloksi tuli putoaminen.
Keskustan nyt 23-jäseniseksi kutistuneessa eduskuntaryhmässä nähdään kuitenkin alkavalla vaalikaudella muutamia uusia keskustakasvoja. Heitä ovat Vesa Kallio Kaakkois-Suomesta, Timo Mehtälä ja Olga Oinas–Panuma Oulun vaalipiiristä ja Markku Siponen Savo-Karjalasta. Eerikki Viljanen Uudeltamaalta tekee paluun.
Valtakunnan ääniharavien kolmen kärjessä oli kolme naista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra keräsi Uudeltamaalta hurjat 42 589 ääntä. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin imuroi Pirkanmaalta 35 623 ääntä. Pronssille ylsi Helsingissä kokoomuksen Elina Lepomäki, joka haali Helsingissä 32 406 ääntä.
Keskustalaisista kovimman tuloksen teki odotetusti puolustusministeri Antti Kaikkonen, johon luotti yli 12 600 uusmaalaista äänestäjää. Äänimäärä nousi edellisistä vaaleista parilla tuhannella.
Putoajista nimekkäin on entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka ei onnistunut uusimaan paikkaansa Uudeltamaalta. Myös SDP:n ministeri ja pitkäaikainen kansanedustaja Sirpa Paatero jäi Kaakkois-Suomesta valitsematta.
Marinin hallituksen ministereistä uusien töiden hakuun joutui myös RKP:n pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.
Vihreät menettivät myös eturivin poliitikkojaan, muun muassa puheenjohtaja Maria Ohisalon äitiysvapaan sijaisena toimineen Iiris Suomelan Pirkanmaalla.
Äänestysprosentti oli eduskuntavaaleissa vilkkaasta ennakkoäänestyksestä huolimatta lopulta vain 71,9, kun se vuoden 2019 vaaleissa oli 72,1.
Korjattu klo 2.42 Helsingin vaalitulosta: keskustan, kd:n ja korjausliikkeen vaaliliitto jäi ilman paikkaa ja kd;n Mika Ebeling ei tullut valituksi ja vihreiden Atte Harjanne ei pudonnut, vaan valittiin.
Korjattu 3.4. klo 8.55 Riikka Purran ja Elina Lepomäen äänimäärä