Purra kimpaantui keskustan esittämästä jättiuudistuksesta kuntaliiton tentissä – "Kehtasitte esittää"
Keskustan esittämä jättiuudistus julkishallintoon joutui keskiviikkona tulilinjalle, kun puoluejohtajat kohtasivat kuntamarkkinoiden paneelissa Helsingissä.
Keskusta esitti tiistaina ”lähimallia”, jonka mukaan Suomessa olisi jatkossa vain kolme hallintorakennetta: kunnat, maakunnat ja valtio. Muu hallinto eri tasoilta karsittaisiin keskustan mukaan pois.
Erityisen tuohtunut esityksestä oli perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, joka ehti puhisemaan tentin alkupuolella, että ”toivottavasti tästä ei jouduta puhumaan enempää”.
Myöhemmin Purra kuitenkin pääsi vauhtiin. Hän moitti keskustaa liiallisesta innokkuudesta hallintouudistuksiin.
Purra veti esiin Marinin hallituskaudella toteutetun sote-uudistuksen, joka ei hänen mukaansa ratkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia.
– Nämä teidän hallintohumpat, vaikka niitä tehtäisiin sata vuotta, kymmenen vuoden välein joku uusi esitys, niin ne eivät ratkaise mitään, Purra pauhasi.
Häntä tuntui myös kismittävän keskustan ajatus keskushallinnon keventämisestä ja vallan siirtämisestä maakunnille.
–Kehtasitte eilen esittää, että vähennetään hallintoa, haloo, hän puhkui.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi omassa puheenvuorossaan olevansa yllättynyt tavasta, jolla Purra haluaa puolustaa keskushallinnon säilyttämistä.
Hän ihmetteli, miksei perussuomalaisilla ole valmiutta käydä laajempaa keskustelua siitä, millä tavalla keskushallintoa ja etenkin erilaisia keskusvirastoja voitaisiin vähentää siirtämällä päätösvaltaa maakuntiin.
Kaikkonen huomautti, että keskusvirastoja on Suomessa toista sataa.
– Älkää betonoiko tätä, vaan suhtautukaa vähän avarammin, kun ruetaan jotain uudistamaan, Kaikkonen tiivisti.
Tunteikas keskustelu liittyi kuntarakenteen keventämiseen, sillä myös kuntakenttä joutuu ensi vaalikaudella etsimään säästöjä osana eduskuntapuolueiden sopimaa 8–11 miljardin euron velkajarrua.
Kaikki puoluejohtajat olivat yksimielisiä siitä, että kuntien määrä tulee Suomessa vähenemään tulevaisuudessa.
Kaikkonen kuitenkin korosti, ettei kuntien määrää voida sanella pakolla Helsingistä käsin. Hänen mukaansa kuntaliitosten pitää perustua vapaaehtoisuuteen, paikallisista lähtökohdista syntyviin tarpeisiin ja kannustimiin.
Hän painotti, etteivät kuntaliitokset silti ole ihmelääke, jotka suoraan poistaisivat kuntakentän todellisia ongelmia, kuten syntyvyyden vähenemistä, elinvoiman puutetta ja tulevaisuuden näkymien heikkenemistä.
– Jos kolme köyhää kuntaa liittää yhteen, ei siitä synny yhtä rikasta. Tai vaikka ne liittäisi vähän vauraampaan kaupunkiin, ei se syntyvyyttä nosta, hän kuittasi.
Sen vuoksi Suomessa pitäisi Kaikkosen mukaan tarkastella hallintoa vähän laajemmin. Keskusvirastoissa ja ministeriössä olisi hänen mielestään paljon sellaista valtaa, jota voisi hajauttaa maakuntiin.
Näin luotaisiin Kaikkosen mukaan alueille mahdollisuuksia rakentaa elinvoimaa kaikkialle Suomeen.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah oli Kaikkosen kanssa samaa mieltä siitä, ettei kuntien määrä ole ratkaiseva asia kuntakentän ongelmiin.
Keskustan ideaa hallinnon hajauttamisesta hänellä oli sen sijaan vaikea niellä. Hän piti ”aikamoisena ideana” sitä, että vallan hajauttaminen toisi elinvoimaa maakuntiin.
– En kyllä osta sitä missään nimessä, Essayah napautti.
– En kyllä olisi uskonut, että se on nimenomaan keskusta, joka esittää maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamista, hän äimisteli perään.
Kommentillaan Essayah viittasi keskustan esitykseen siitä, että nykyiset ministeriöt lakkautettaisiin ja niiden toiminnat järjestettäisiin pääministerin alaisuuteen Ruotsin tapaan niin, että tehtäväjako olisi joustava ja muuttuisi tarpeen mukaan.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar kiitteli keskustan lähimallia rohkeaksi avaukseksi, mutta kieltäytyi kommentoimasta sitä sen syvemmin.
Perään hän kuitenkin tähdensi, että mittavilla ja mullistavilla uudistuksilla on tapana myös maksaa paljon.
Kuntien määrän vähentämisen osalta Razmyar painotti yhteistyön merkitystä. Hän korosti, etteivät nopeat ratkaisut kuntien yhdistämisestä tai karsimisesta tuo säästöjä, vaikka kokoomus sen puolesta kuinka puhuisi.
Kokoomusta edustanut kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ei tarttunut Razmyarin piikittelyyn. Ikonen verhosi puolueensa näkemyksen kuntien määrästä puhumalla palveluiden laadusta.
– Jos jossain on kriisikunta, jossa palvelut alkavat vaarantua, niin valtion on voitava varmistaa nämä palvelut, Ikonen summasi.
Selkeimmin kuntien määrän karsimisen puolesta puhui vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, jonka mukaan Suomessa on tulevaisuudessa reilusti vähemmän kuntia.
Hänen mukaansa aihe on politiikassa eräänlainen ”elefantti olohuoneessa”. Kaikki tietävät tosiasian, mutta kukaan ei halua puhua siitä, Virta väitti.
Tunteita tentissä nostatti myös kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen (vos-uudistus) peruuntuminen tällä vaalikaudella.
Uudistus kaatui marraskuussa 2025 hallituspuolueiden sisäisten ristiriitojen ja erimielisyyksien vuoksi.
Purra luonnehti kaatumista yhdeksi Orpon hallituksen pahimmaksi epäonnistumiseksi. Harmissaan sen kaatumisesta olivat myös Essayah ja Ikonen.
– Miksi ette tehnyt sitä, Kaikkonen tivasi Ikoselta, joka syytti liian tiukkaa aikataulua.
Kaikkonen kummasteli hallituspuolueiden edustajien tapaa vakuutella, ettei vos-uudistuksen kaatuminen jäänyt heidän omasta puolueestaan kiinni.
– Tässä vähän niin kuin epäiltyjen määrä kapenee, hän veisteli.
Keskustajohtajan mukaan hallituksen saavutukset tällä vaalikaudella eivät ole kovin hääppöisiä kuntien näkökulmasta.
– Vos-uudistus jäi tekemättä, kiinteistöverouudistus jäi tekemättä, normit jäivät laajasti purkamatta. Mutta mitä saatiin? Saatiin se, mitä ei haluttu eli hankintalaki, hän tylytti.
Hankintalain etenemistä tentissä hämmästeli myös demarien Razmyar.
Hän kummeksui sitä, ettei vos-uudistukselle ollut aikaa, mutta paljon kritisoitua hankintalakia hallitus on joutanut edistämään ”kuin käärmettä pyssyyn”.
Razmyar oli sitä mieltä, että hankintalaki voitaisiin perua ensi vaalikaudella.
Kokoomuksen Ikonen käänsi tässä vaiheessa puheen Marinin hallitukseen, jonka tekemä sote-uudistus oli Ikosen mielestä syypää kaikkeen.
– Noniin, Kaikkonen hymähti sen kuuloisena, kuin syytös olisi kuultu monta kertaa ennenkin.