Maailman lyhin sota kesti vain 38 minuuttia – Verinen sekin silti oli
Sodat ovat liian usein pitkiä. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Maailman lyhyimpänä pidetty sota kesti aikanaan vain 38 minuuttia.
Laskentatavat tosin hieman heittävät. On puhuttu myös 40 tai 45 minuutin sodasta.
Mutta yhtä kaikki, lyhyt se joka tapauksessa oli.
Kyse on Sansibarin sodasta 27. elokuuta 1896. Siitä tulee tällä viikolla kuluneeksi tasan 130 vuotta.
Englannin kielessä tuo sota tunnetaan nimellä Anglo-Zanzibar War.
Sodan taustat liittyvät eurooppalaisten valtioiden kilpailuun siirtomaavallasta.
Sansibarin saari sijaitsee Intian valtamerellä, nykyisen Tansanian edustalla.
Sansibaria oli 1800-luvulla hallinnut jo pitkään omanilainen sulttaanikunta. Hallussaan se oli pitänyt myös nykyisen Tansanian rannikon alueiden kauppaoikeuksia.
Mutta 1800-luvun kuluessa alueesta kiinnostuivat myös eurooppalaiset mahdit Iso-Britannia ja Saksa.
Erinäisten kiistojen jälkeen ne jakoivat vuonna 1890 Sansibarin alueet Helgoland–Sansibar-sopimuksella niin, että britit saivat Sansibarin saaren suojelukseensa ja saksalaiset Tansanian mantereella sijaitsevat alueet.
Sansibarin saarella britit sallivat sulttaanien pitää muodollisen valtansa ja eliitin hallintonsa. Riitti, kunhan he olivat tottelevaisia briteille.
Sansibarista tuli Britannian protektoraatti. Brittien hyväksyntä vaadittiin käytännössä kaikissa tärkeissä asioissa.
Kaikkia sansibarilaisia se ei miellyttänyt. Erityistä närää herätti se, kun britit painostivat sansibarilaisia lopettamaan orjakaupan ja kohta koko orjuuden.
Saarelaisten näkökulmasta kyse oli tärkeästä ja varsin menestyksekkäästä elinkeinosta.
Tilanne kärjistyi elokussa 1896. Britannialle myötämielinen Sansibarin sulttaani Hamad bin Thuwaini kuoli yllättäen.
Se käynnisti sulttaanin palatsissa valtataistelun. Hamadin veljenpoika, prinssi Khalid bin Barghash kaappasi vallan itselleen.
Briteille se ei kuitenkaan käynyt. He vaativat Khalidia luopumaan vallasta saadakseen valtaistuimelle brittihallinnolle myötämielisemmän sulttaanin.
Kun Khalid kieltäytyi, asettivat britit tiukan ukaasin. Khalidilla olisi aikaa poistua palatsista elokuun 27. päivän aamuun kello 9.00 mennessä tai muuten seuraisi brittien isku.
Khalid ei halunnut antaa periksi. Hän linnoittautui palatsiinsa ja julisti liikekannallepanon. Khalidin armeija koostui noin 2 800 miehestä sekä sulttaanin sotalaivasta H. H. S. Glasgowista.
Aseensa Khalidin joukot käänsivät kohti brittien viittä sota-alusta, jotka olivat ryhmittäytyneet rannikolle.
Kun määräaika umpeutui elokuun 27. päivän aamuna, britit päättivät iskeä.
Sotalaivat avasivat tulen kohti palatsia. Tulitusta kesti 38 minuuttia. Tai laskentatavasta riippuen 40 tai 45 minuuttia.
H. H. S. Glasgow ehti vastata tuleen, kunnes se upposi.
Briteillä oli selkeä sotilaallis-tekninen ylivoima. Lyhyestä kestostaan huolimatta brittien tulitus ehti tehdä tuhoisaa jälkeä. Sulttaanin palatsi vaurioitui pahoin. Noin 500 sansibarilaista menetti henkensä.
Myös Khalidin joukkojen tykistö ja muu aseistus tuhottiin.
Brittien tuhot olivat paljon maltillisemmat: vain yksi sotilas haavoittui vakavasti.
Lyhyt sota päättyi brittien voittoon. Khalid pakeni Saksan konsulaattiin ja sai Saksalta turvapaikan. Myöhemmin saksalaiset salakuljettivat hänet hallitsemalleen nykyisen Tansanian alueelle.
Britit pidättivät Khalidin ensimmäisen maailmansodan aikaan Dar es Salaamissa vuonna 1917. Khalid kuoli vuonna 1927 Keniassa.