Lukijalta: Velkajarru – paljon melua tyhjästä?
Paljon melua tyhjästä (englanniksi Much Ado About Nothing) on William Shakespearen 1598 kirjoittama romanttinen komedia. Wikipedian määritelmän mukaan näytelmä kertoo rakkaussuhteista ja kepposista, joita joutilas yläluokka tekee toisilleen.
Kenties aavistus samaa ’Much Ado About Nothing’ -sävyä voi aistia kotimaisessa poliittisessa keskustelussa velkajarrusta, jonka sysäsi liikkeelle Suomen joutuminen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.
Velkajarru tarkoittaa, että vaalikauden aikana tulee löytää 8–11 miljardin euron sopeutukset menojen tai verojen muodossa. Kahdeksan miljardin sopeutus neljässä vuodessa tarkoittaisi noin kahden miljardin sopeutusta vuodessa.
Julkisen talouden laajuus vuonna 2027 on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan noin 173 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 57,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, jonka laajuudeksi arvioidaan 300,5 miljardia euroa vuonna 2027.
Menojen kautta sopeutettuna tämä kaksi miljardia euroa vuodessa siis edustaisi reilun prosentin suuruista julkisten menojen supistustarvetta vuosittain. Tällöin vältettäisiin myös verojen korottamiset. Vain reilun yhden prosentin menojen supistamisella.
Lähes kuka tahansa ihminen, perhe, yritys tai organisaatio kykenee supistamaan menojaan reilun prosentin vuodessa. Pystyy siihen ilman, että koko asiasta tarvitsee tehdä numeroa.
Nyt tästä reilusta prosentista tehdään poliittinen näytelmä. Sen draaman kaareen kuuluu, että puolueet kiistelevät kiihkeästi veronkorotusten ja menoleikkausten suhteesta. Kaikki siis vain reilun yhden prosentin tähden.
Vasemmistoliitto ja Liike Nyt tekevät politiikkaa irtisanoutumalla koko ajatuksesta. Pitävät sitä mahdottomana, vaikka verolisäyksetkin otettaisiin mukaan menosäästöjen rinnalle. Vasemmiston pelin ymmärrän, Liike Nytin ratkaisua en. Reilu prosentti vuodessa on heille liikaa, mikä on hyvä laittaa korvan taakse.
Samalla jää huomaamatta, että kahdeksan miljardin euron sopeutuksen jälkeenkin julkinen talous on raskaasti alijäämäinen ja nopeasti velkaantuva. Reilun prosentin suuruinen velkajarru ei ratkaise julkisen talouden ongelmia. Se olisi hyvä alku sille, että yritetään.
Kenties ainoa syy, joka voi estää tekemästä reilun prosentin menosopeutusta vuodessa, on poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyvyttömyys. Tehtävä itsessään ei ole kohtuuton eikä uhkaa hyvinvointivaltiota. Toteutuksen jälkeenkin julkisen talouden laajuus suhteessa kansantalouden kokoon bruttokansantuotteella tarkasteltuna olisi Euroopan suurimpien joukossa.
Jos haluamme, että Suomi nousee kansakuntien kärkeen, ambitiotasoa politiikassa on nostettava selvästi. Reilu prosentti vuodessa ei ole paljon. Se on vähän eikä sellaisenaan vielä riitä ratkaisemaan julkisen talouden haasteita.
Hyvinvointivaltio ei ole sen johdosta myöskään millään muotoa uhattuna. Se tarvitsee ryhtiliikkeen eikä loputonta ’Much Ado About Nothing’ -huvitusta.
Petri Roininen (kesk.)
yrittäjä ja poliitikko
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/