Saksa | Ukrainan tuki jatkuu, mutta rahoitus voi mutkistua AfD:n menestyessä, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari arvioi
Oikeistoradikaalin AfD:n nousu osavaltiotasolla ei suoraan vaaranna Ukrainalle annettavaa tukea, sillä asetoimitukset ja suora talousapu päätetään liittovaltion budjetissa.
Näin arvioi Jan Fellerin johtama Saksalais-Suomalainen Kauppakamari (DFHK) tuoreessa analyysissaan Saksan osavaltiovaaleista.
Vaikka AfD ajaisi suhteiden lämmittämistä Venäjään, osavaltioilla ei ole toimivaltaa ulkopolitiikassa. Osavaltio tai sen energiayhtiö ei voi solmia itsenäisiä valtiosopimuksia esimerkiksi kaasuntoimituksista Venäjän kanssa eikä jättää noudattamatta EU:n tai liittovaltion asettamia pakotteita, DFHK huomauttaa.
DFHK:n mukaan välillisiä ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos uudet rahoitusjärjestelyt tai perustuslain muutokset vaativat liittoneuvoston hyväksynnän, jolloin osavaltioiden äänitasapainosta tulee ratkaiseva kysymys.
Vaikka suora ulkopoliittinen päätöksenteko on poissuljettu, AfD-johtoiset osavaltiot voivat kuitenkin muodostaa poliittisia liittoutumia. Ne voivat tehdä aloitteita liittoneuvostossa, heikentää liittohallituksen toimintaedellytyksiä ja pyrkiä vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin myös alueellisen kansainvälisen yhteistyön kautta, DFHK toteaa.
Valtaosassa Saksan osavaltioista hallitus vastuuta kantavat edelleen CDU:n tai SPD:n johtamat koalitiot. Tämä rakenne turvaa DFHK:n mukaan toistaiseksi liittovaltion lainsäädännön jatkuvuuden ja vakauttaa poliittista päätöksentekoa.
AfD on vakiinnuttanut asemansa erityisesti idän osavaltioissa. Saksi-Anhaltissa puolue ylsi vaaleissa peräti 43,2 prosentin ääniosuuteen, ja Mecklenburg-Etu-Pommerissa sen ennakoidaan saavuttavan 37 prosentin kannatuksen. Mecklenburg-Etu-Pommerissa äänestetään sunnuntaina 20. syyskuuta.
Väestöllisesti Saksi-Anhalt (2,2 % Saksan väestöstä) ja Mecklenburg-Etu-Pommeri (1,9 %) edustavat kuitenkin vain pientä osaa koko liittovaltiosta.
– Vaikka kaikki idän viisi osavaltiota yhdistäisivät voimansa, niiden 21 ääntä eivät riitä kumoamaan päätöksiä yksin. Mikäli osavaltio kieltäytyisi noudattamasta liittovaltion lakeja, perustuslaki mahdollistaa äärimmäisenä keinona liittovaltion pakkokeinon (Bundeszwang), jossa liittovaltio ottaa osavaltion hallinnon hallintaansa.
Tätä menettelyä ei ole tarvittu kertaakaan maan historiassa. AfD:n hallitustietä jarruttaa myös muiden puolueiden ehdoton kieltäytyminen hallitusyhteistyöstä, DFHK huomauttaa analyysissaan.
Lännessä AfD:n kannatus vaihtelee 12 ja 24 prosentin välillä. Itä-Saksan Thüringenissä, Saksissa ja Brandenburgissa AfD:n gallupkannatus pyörii 37–42 prosentin lukemissa.
Seuraavat osavaltiovaalit näillä alueilla järjestetään kuitenkin vasta vuonna 2029.
DFHK:n mukaan kaikki viisi idän osavaltiota kamppailevat talousvaikeuksien kanssa: asukaskohtaisella bruttokansantuotteella mitattuna ne sijoittuvat Saksan 16 osavaltion joukossa hännille sijoille 12–16.
Äänestäjiä puhuttavat ennen kaikkea henkilökohtaiseen talouteen liittyvät asiat. Saksi-Anhaltin vaaleissa pinnalla olivat polttoaineiden hinnat, verot, maksut ja työntekijöiden edut.
– Yllättäen maahanmuutto ei yltänyt Saksi-Anhaltissa kolmen tärkeimmän valintaperusteen joukkoon. Äänestäjät vaativat nopeaotteisia ratkaisuja arjen kalleuteen pitkäjänteisten rakenneuudistusten sijaan, DFHK huomauttaa.
Saksan pääkaupungissa Berliinissä vaalikenttä on monimuotoisempi. Berliinin vaalit käydään tiiviissä tahdissa idän vaalien vanavedessä, ja asiantuntijat arvioivat idän vaalitulosten saattavan jopa vahvistaa vastareaktiota ja siirtää Berliinin politiikkaa vasemmalle.
Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin mukaan Saksan elinkeinoelämän järjestöt torjuvat ajatuksen siitä, että AfD tarjoaisi ratkaisuja maan talousongelmiin.
– Päinvastoin: puolueen maahanmuuttovastaisen linjan pelätään pahentavan ennestään huutavaa osaajapulaa. Itä-Saksan osavaltiot kärsivät väestön ikääntymisestä ja muuttotappiosta, joten ulkomainen työvoima on monille aloille elinehto. Lisäksi uudet investoinnit saattavat karttaa alueita, joissa AfD on vallassa, DFHK huomauttaa.