Unkari paljastaa kylmän sodan viimeiset salaisuudet – kymmeniä tuhansia nimiä julki
Unkarin parlamentti äänesti tiistaina kymmenien tuhansien kylmän sodan aikaisten salaisen poliisin asiakirjojen avaamisesta yleisölle. Asiasta kertoo The Times.
Unkarilaiset saavat ennennäkemättömän pääsyn jopa 65 000 nimeä sisältävään verkkotietokantaan 20. lokakuuta, vain päiviä ennen Unkarin vuoden 1956 kansannousun 70-vuotispäivää ja yli kolme vuosikymmentä kylmän sodan päättymisen jälkeen
Unkarin pääministeri Péter Magyar, jonka huhtikuinen vaalivoitto päätti Vladimir Putinin liittolaisen Victor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden, lupasi vaalikampanjassaan avata salaisen poliisin arkistot suurelle yleisölle.
– Kommunismin aikaiset valtionturvallisuuden asiakirjat ovat salaisuus, jota vallanpitäjät eivät halunneet paljastaa – eivät kommunismin kaatumisen jälkeen vuonna 1989 eivätkä Viktor Orbánin tultua valtaan vuonna 2010, Unkarin varapääministeri Bálint Ruff sanoo Timesille.
– Ne ovat uskomattoman voimakas haamu unkarilaisen yhteiskunnan yllä, erityisesti mitä tulee sen menneisyyden ymmärtämiseen. Uskon, että Unkarilla on nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen vihdoin mahdollisuus oppia lähihistoriastaan, hän lisää.
Pääministerin kansliaa johtava Ruff lupasi hallituksen julkaisevan kaikki olemassa olevat asiakirjat vuosilta 1944–1989 kunnioittaen samalla uhrien muistoa.
Unkarilaiset ovat aiemminkin voineet tarkistaa, vakoiliko joku heitä kylmän sodan aikana tai toimiko heidän sukulaisensa vakoojana. Lokakuun 20. päivästä alkaen unkarilaiset pääsevät itse käsiksi tietokantaan ja voivat hakea siitä tietoja verkossa.
Muun muassa valtion turvallisuuspalvelujen ”operationaalisten” ja ”verkosto”-rekisterien sekä vastatiedustelupalvelujen asiakirjojen sisältö, joita säilytettiin aiemmin massoittain magneettinauhoilla, tulee yleisön saataville.
– Kymmeniin vuosiin kukaan ei ollut päässyt käsiksi magneettinauhoilla oleviin tietoihin. Kymmeniätuhansia aiemmin tuntemattomia nimiä saattaa tulla julki, sanoo professori János Rainer-Micsinyei Eszterházy Károly -yliopistosta Timesille. Hän on yksi Unkarin johtavista vuoden 1945 jälkeistä historiaa tutkivista akateemikoista.
Helmikuuhun mennessä julkaistaan lisäksi yksityiskohtaisempia asiakirjoja, kuten vakoilijoiksi värvättyjen kansalaisten arviointeja, profiileja, raportteja ja analyyseja. Asiakirjoissa mainittujen henkilöiden terveyteen, riippuvuuksiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät tiedot pysyvät kuitenkin peitettyinä.
Vuosien 1945 ja 1989 välillä arviolta 150 000–180 000 ihmistä suostui tai pakotettiin vakoilemaan kanssakansalaisiaan, mutta lähikuukausina julkituotavat asiakirjat sisältävät vain 60 000–65 000 nimeä.
– Valtion turvallisuusasiakirjoja tuhottiin tarkoituksella ja kohdistetusti vuoden 1956 kansannousun sekä vuoden 1989 kommunismin romahtamisen aikana, sanoo Unkarin valtion turvallisuutta koskevien historiallisten arkistojen tutkimusta johtava Rolf Müller Timesille.