Karina Jutila:

Valtion rahaa vähemmän viihteeseen, enemmän kansan liikuttamiseen

Blogi

Viime viikolla kokoontui tieteen ja kulttuurin tekijöitä Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlaan. Dosentti Ilkka Heinonen esitelmöi tilaisuudessa liikunnallisen elämäntavan vaikutuksista ihmisen elimistöön.

Heinonen muistutti, miten liikunta auttaa meitä suojautumaan monilta sairauksilta. Fyysisesti passiivinen elämäntapa on yhteydessä sydänsairauksiin, syöpiin ja myös aivojen sairauksiin, kuten dementiaan ja masennukseen.

Liikkumattomuuden seuraukset maksavat miljardeja.

Dosentti otti puheessaan kantaa myös julkisten varojen käyttöön. Hänen mukaansa kilpa- ja huippu-urheilun sijaan valtion niukat resurssit tulisi kohdistaa etupäässä lasten ja nuorten liikkumiseen sekä kunto- ja arkiliikuntaan. Olen samaa mieltä.

Mahdollisuus liikunnan harrastamiseen pitäisi olla kaikilla, ei vain niillä, joiden rahat riittävät ja kotijoukot kannustavat. Lapset tarvitsevat ohjaajia ja kerhojen vetäjiä.

Pienituloisissa perheissä tarvitaan tukea myös välineiden hankintaan ja kuljetuksiin.

Julkista rahaa kannattaa suunnata myös elämäntapaansa remontoiville aikuisille. Jos taustalla on kurjat kokemukset koululiikunnasta ja elämä kuormittaa, ammattilaisen apu on tarpeen ainakin alussa.

Heinonen puhui alustuksessaan motivaatiosta ja muistutti, ettei liikunnan tarvitse olla kilpailullista. Menestymistä olennaisempaa voi olla yhdessäolo harrastusporukassa tai esimerkiksi tanssista saatava ilo ja ilmaisunvapaus. Pyöräilykin voi olla paitsi liikuntaa myös halua säästää rahaa ja ilmastoa.

Menestymistä olennaisempaa voi olla yhdessäolo.

Julkisuuteen on viime aikoina noussut harrastusten sairaita puolia.

Veijo Baltzar on epäilyjen mukaan hyväksikäyttänyt tyttöjä teatteritoiminnan suojissa. Luistelussa on ollut asiattomia, nuoria alentavia valmennusmenetelmiä.

Entinen huippuluistelija Kiira Korpi on ihmetellyt, että esiin tulleissa tapauksissa nuoret eivät saaneet kertoa edes kotona, mitä harjoituksissa tapahtui. Korpi on perustellusti kysynyt, missä ovat urheilujärjestöjen vastuunkantajat. Jos simputus on jatkunut vuosia, siitä on varmasti tiedetty.

Kilpa- ja huippu-urheilu on paitsi vaativaa työtä, myös viihdettä.

Huiput tarjoavat elämyksiä ja ovat esikuvia. Menestyksen valokeila houkuttelee myös sponsoreita ja toimintaa pystytään rahoittamaan yksityisillä varoilla, jos menettelytavat ovat kunnossa.

Kansanterveyden ja kansantalouden kannalta on viisainta käyttää yhteiset varat eri-ikäisten suomalaisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.

Kun mahdollisimman moni pystyy harrastamaan, saadaan näkyviä hyvinvointivaikutuksia. Joukosta voi nousta lahjakkuuksia myös huipulle.

Karina Jutila